Valkea joulu

Tuihan sitä lunta vaikkakin on suojasää.  Raskas lumi pysyy pensaan oksilla. Toivon mukaan lumipeite pysyy ja vahvistuu. Hiihtokelejä odotellessa.

Hyvää joulua kaikille jotka tätä lukevat!

Ei mennyt niinko Strömsössä...

...nimittäin toffeen teko. Tein netistä löytämäni ohjeen mukaan ihan keittolämpötilaa myöden. Siis keitin seosta kunnes lämpötila nousi yli 110 astetta, itseasiassa 113 asteeseen. Seoksessa oli kondensoitua maitoa, siirappia, sokeria, voita, vettä, ripaus suolaa ja vaniljauutetta. Ei vaan jähmettynyt, mutta siitä tulii hyvää kinuskia, jonka pakastin pienissä vuuissa. Syödään sitä sitten pakastettuna vaikka lusikalla:)

Tekemästäni huulirasvasta sen sijaan tuli hyvää. Levittyy hyvin huulille ja jopa maistuu hyvältä. Huulirasvan tekoon käytin kookosöljyä, kaakaovoita, mehiläisvahaa ja kaakaojauhetta.
Täytyy tehdä vielä toinen satsi. Mehiläisvahan löytäminen oli haasteellista, mutta lopulta sain sitä tilatuksi Ruohonjuuren nettikaupasta

Tekaisin vielä englantilaisen hedelmäkakun jota tuunasin suklaarouheella sekä suolaisen piirakan kylmäsavulohesta. Suolaisten piirakoiden pohja on minun mielestä parasta kun tekee itse; 100 g voita, 2,5 dl jauhoja, 1 tl leivinjauhetta ja 2 rkl vettä. Hyvää tulee noin. On tainnut vähän tärähtää tämä kuva.

Nyt on joululeivonnaiset tehty pullaa lukuunottamatta. Leivon sen huomenna.

Joulukuusen virkaa hoitaa tänä vuonna pihakuusen alimmat oksat. Elikkä kävin katkomassa pihakuusesta oksia ja laitoin ne maljakkoon. Omia virkkaamia ja huovutettuja kuusenkoristeita oksille. Ja siinä se on minun joulukuusi.

Tänä jouluna tontut ja pukit saavat jäädä varastoon odottamaan tulevaa.

Kaikenlaista uutta olen kokeillut. Aikaa on, kun en juokse kaupoissa lahjojen perässä! Ja viikkosiivouskin on jo tehty.

Adventtina

Adventti = joulun odotusta ja siihen valmistautumista. Tätä aikaa on kutsuttu myös pikku paastoksi. Ensimmäinen kynttilä on sytytetty, ja kuuntelin tällä kertaa Hoosiannan televisiosta Kallion kirkosta. Musiikillinen palvelus.

Meinaa pientä flunssaa iskeä, mutta eiköhän näillä kotikonsteilla -  mehuilla ja valkosipulilla tästä selvitä.

Hyvää adventin aikaa synkeästä syyssäästä huolimatta!

Joskus pelkkä riisipuuro on hyvää…

Aika ajoin ennen joulua tunnen vieläkin lievää ahdistusta. Juontaa juurensa yli kolmenkymmenen vuoden taakse, jolloin nuorena, työssäkäyvänä perheenäitinä tunsin riittämättömyyttä aina joulun lähestyessä. Jo lokakuun alusta lähtien minulta alettiin kysellä, mitä olen leiponut, onko siivoukset aloitettu, mites ne joululahjat….. tätä jatkui useamman vuoden pari kolme kuukautta ennen joulua. Ja minulle olisi haluttu antaa hyviä reseptejä; ”torttutaikina pitää tehdä itse ja voihin”… Olen aina ollut kovin itsepäinen ja en ottanut koskaan vastaan ulkoapäin tulevia vaatimuksia – päinvastoin sisälläni heräsi aina kapina noiden kysymysten äärellä. Ohitin ne olan kohautuksella. Mutta jotenkin sisimmässäni tunsin aina ahdistusta. Nyttemmin jo useamman vuoden ajan tämä kyselijä/neuvoja on itse antanut periksi voimien ehtyessä. En kuitenkaan voi sille mitään, että vieläkin ahdistun, kun ympärilläni aletaan ”hössätä” joulusta. Ja vältän kaupassa käyntiä (muuten kuin ruokakaupassa), kun minusta tuntuu että kaikilla on kiire.

Nautin kynttilöiden lepatuksesta, vielä enemmän kun ne lepattavat ulkona lyhdyissä. Tykkään omassa tahdissani leipoa jotakin hyvää, kun minulta ei kukaan kysele eikä aseta ehtoja. Valmistan itselleni perinteisiä, kotoa perittyjä jouluherkkuja. Joululahjojen hankinnassa olen aina mielestäni ollut järkevä; lahjan pitää olla jotenkin tarpeellinen saajalleen. Ja nyt lasten ollessa jo aikuisia lahjaostot ovat jääneet. Tykkään käydä jouluna kirkossa joko aattona taikka jouluaamuna. Minussa sittenkin asuu pieni jouluihminen.

Keskiviikkona keitin riisipuuroa, sitä teki mieli ja se maistui hyvältä. Ja loppu puuro vadelmakiisselin kanssa erinomaiselta.

Eilen tein piparkakkutaikinan Kinuskikissan ohjeen mukaan. Leivoin ne tänään. Maistui hyvältä.

Kudon sukkaa hyväntekeväisyyskohteeseen. Odotan lumisadetta ja hiihtokelejä. Pian ne ovat täällä. Huomenna vielä suunnistan metsässä.

Poroa kinkun jälkeen

Vaikka ostin "vain" viiden kilon joulukinkun, siihen miltei jo kyllästyi. Keitin lopuista siivuista peruna-kinkku-keiton. Viikonloppuna valmistin poroa. Hankin syksyllä isomman erän pronlihaa pakkaseen. En ole aikaisemmin kovin usein ostanut poroa, mutta nyt sitä tulee käytettyä. Otin sulaamaan luutonta lapaa. Annoin lihan sulaa jääkaapissa yhden vuorokauden ja ennen valmistusta liha sai vielä olla leikkuulaudalla tunnin huoneen lämmössä. Leikkasin lihan isohkoihin paloihin, maustoin palat suolalla, pippurilla ja kuivatuilla yrteillä (timjamia. rosmarinia ja salviaa)
Ruskistin palat kuumalla pannulla  (voissa) ja laitoin sen jälkeen Tagine-pataan. Huuhtelin pannun vielä ja kaadoin "lihaliemen" pataan lihojen päälle. Ruskistin joukkoon myös keltasipulia. Taginessa hiljaisella lämmöllä lihat muhivat noin kaksi tuntia ja oli mureaa ja hyvää. Tagine-pata on parhaimpia tekemiäni ostoksia.

Tänä jouluna joulukuusessai on ainoastaan itsetehtyjä koristeita. Sain sopivan pienen kuusen sisareni metsästä, kynttilöitä en tällä kertaa laittanut lainkaan.

Joulun aikaan olen hiihtänyt, suunnistanut ja ulkoillut koiran kanssa. Nyt ilma näyttää lauhtuneen ja vettä sataa. Toivottavasti lumet pysyvät.

Aattoillan räiskettä odottelemme koiran kanssa pelonsekaisin tuntein.

Hyvää Uutta Vuotta!

Joulu

Maa peittyi valkoiseen lumivaippaan, joulu tulla saa. Joulukuusi sai koristeikseen ainoastaan itsetekemiäni koristeita sekä sähkökynttilät.

Tyynelän Tonttulasta on Tonttu löytänyt tiensä meille, näiden kuvien myötä toivotan kaikille Hyvää ja  Rauhallista Joulua.

Kukkia

Kävin tänään hakemassa joulukuusen maalta, sisareni pojanpoika oli reippaana käynyt vaarin kanssa kuusimetsällä ja sain ostaa pikkumieheltä hyvän kuusen. Kuvan näette, kun tuon kuusen sisään koristeltavaksi. Nyt se on ulkona terassilla.

Samalla reissulla hain ensimmäisen satsin joulukukkia koreja varten. Olin jo aikaisemmin testannut, että valkoinen hyasintti ei tuoksu juuri lainkaan. Ostin ensimmäiseen koriin jouluruusun ja valkoisia hyasintteja. Hyasintin kukat eivät ole vielä auenneet, mutta myyjä väitti valkoisessa ruukussa olevan valkoisia, toivottavasti. Syksyllä haetut jäkälät ja sammaleet ovat päässeet vähän kuivahtamaan, vaatii suihkutusta.

Korissa on mukana karamellirasiasta säästämäni ruusu.

Amaryllis jo lopettaa ensimmäisiä kukintojaan.

Vielä käyn ostamassa punaisia kukkia, ehkäpä joulutähtiä ja amarylliksiä. Kukkien hinnat ovat pysytelleet samoissa viime vuodesta, lieneekö siihen vaikuttanut yhä koveneva kilpailu alalla.

Yöpöydälläni on joulunaluskirjana Päivi Storgårdin Keinulaudalla. Rohkeasti hän kirjoittaa kokemastaan sairaudesta, hyvä kirja - suosittelen..

Otetaan rennosti

Raulin kanssa välillä lötkötellään ja pikkuhiljaa siivotaan huushollia. Koirankarvoja näyttää olevan joka paikassa ja nämä alkutalven säät ovat vähän ongelmallisia koiran kanssa ulkoillessa, hiekkaa ja rapaa tulee sisälle suihkutuksista huolimatta. Mutta en anna stressille valtaa, minulla ei ole mitään joulukiireitä.  Joulun tulosta huolimatta teen ihan normaalia viikottaista siivousta ja leivon jotakin hyvää. Muuten tulee leivottua melko harvoin.

Minua vaan hieman ärsyttää, kun joka tuutista tulee:  ..miten teet joulusiivouksen...mitä kannattaa leipoa itse ...paljonko jouluruoat maksavat ...kuinka säästää jouluhankinnoissa.... Voi kauhistus. Tuosta yleisestä median toitotuksesta tulee viimeistään paha mieli niille, joille ostaminen ja joulun koristelu ole itsestään selvää. Vai onkohan meistä suurimmasta osasta tullu uusavuttomia? 



Käväisin yhdellä joulutorilla ja varvasvälivillan lisäksi ostin linnuille uuden ruoka-automaatin. Paikallisen Kokkotyösäätiön tuote. Tekevät hyvää työtä kuntouttavassa työtoiminnassa.

Adventin aikaa

Adventti on alunperin tarkoittanut pientä paaston aikaa ja jouluun valmistautumista. Nyttemmin tästä joulunalusajasta, vaikkakin käytetään nimitystä adventti, on tullut pikkujoulujen viettoon ja iloiseen joulun valmisteluun omistettu aika.

Minä, joka en ilmoittaudu varsinaiseksi jouluihmiseksi, käytän adventin joulun hiljaiseen valmisteluun, kynttilöiden polttamiseen ja joulukoristeaskarteluihin. Hiljaiseen tarkoittaa sitä, etten juokse kaupoissa ja muutenkin pyrin kiireettömään valmisteluun. Minun jouluni on hiljaisuutta ja hyvää ruokaa.  Perinteitä haluan kunnioittaa ja valmistaa muutamia samoja ruokia vuodesta toiseen, mutta aina kokeilen jotakin uutta. Perheeseeni ei enää kuulu pieniä lapsia, joten ne vähäiset lahjat, jotka on tapana hankkia läheisille, löytyvät ruokaostosreissuilla marketista taikka itse tehden.

Tänään Strömsössä valmistettiin juustokakkua - suolaista herkkua lohesta – sitä täytyy kokeilla.

Sytytin ensimmäisen adventtikynttilän itse puupalloista tekemääni kynttilänjalkaan. Lisään kynttilät vasta adventin edetessä.

Enkeleitä ja muita askarteluja

Meissä kaikissa asuu pieni askartelija. Ja niin taas reipas askartelukerhomme kokoontui ennen ensimmäistä adventtia tekemään pieniä joulukoristeita. Paitsi askartelu on kokoontumistemme kohokohtia hyvä ruoka ja iloinen mieli. Tänään saimme nauttia vastaleivotuista korvapuusteista ja joulutortuista kuin myös juustokakusta. Ja ruokana oli maa-artisokkakeittoa, ah niin hyvää, ja perunamuusia lihapatoineen ja salaatteineen. Jaksoi siinä askarrella reippaat kuusi tuntia. Ja jotakin tuli valmiiksi ja jäi vielä myös viimeistelyn varaa kotiläksyksi.

Yöllä satanut lumi teki luonnosta postikorttimaisen kauniin, sopivaa ilmaa joulun odotukseen.

Hallittu kaaos

Enkeleitä askarreltiin printtipahvista,  huovuttamalla ja huovutusvillasta taiteilemalla. Valmiit enkelit vaativat vielä hieman lopputuunausta. Mutta tässä kuvia päivän tuloksena

Hopeaspreiatuista kävyistä tehtiin kransseja, styroxpohjalle ja rautalangasta vääntäen. Tehtävä vaikutti aluksi hyvin helpolta, mutta käytäntö osoitti, että vaatii hieman luovuutta saada kransseista halutun muotoisia ja kestäviä. Hyviä näistä vielä tulee, kunhan  tuunataan lisää. Ovi- ja seinäkoristeita.

Virkatut kuusenkoristeet valmiina, vain kuusi puuttuu. Joukossa kolme rautalangasta väännettyä.

Mustikanvarvut valaistuina.

Jouluruusu

Olen kovasti odottanut loppuunmyynnistä ostamani jouluruusun puhkeamista kukkaan. Jouluruusu on yksi lempikukistani. Mutta ei taida onnistua nytkään jouluruusun kasvattaminen, vaikka olen noudattanut lukemiani kastelu- ja kasvatusohjeita. Vuosi sitten jouluna samoin. Nämä kukat eivät viihdy meillä, se on nyt tunnustettava. Tämä yksilökin on jo tiputtanut pari nuppua...

Istutan tämän, kuten ne edellisvuotisetkin, ulos kukkapenkkiin. Odotan keväällä mielenkiinnolla, nouseeko mitään pinnalle viime keväänä istutetuista. Kaunista olisi katsella, mutta kun ei niin ei.

Joulun koristeet on riisuttu kotoa, ja voin aloittaa perinteisen joulunjälkeisen kaappien siivouksen. En nimittäin tee sitä ennen joulua. Vielä amarylliksen toinen kukkavarsi aloittaa kukinnan, se sentään viihtyy meillä.

Joulu

Pakkanen paukkuu ja joulun valot tuovat tunnelmaa niin sisällä kuin ulkona. Jouluvalmisteluni on tehty ja nyt hiljennytään vähitellen perinteiseen joulun viettoon; levätään, luetaan, syödään, käydään haudoilla ja joulukirkossa...

Amaryllis avaa kukkasiaan juuri joulun kynnyksellä

 

ja ovat ruusutkin kauniita joulukukkia

Hyvää ja rauhallista Joulua!

Enkeleitä ja muuta mukavaa

Innostuin askartelemaan lisää joulukoristeita. Neulahuovutin muutaman enkelin, sydämiä ja tähtiä kuusen koristeiksi. Siispä nyt päätinkin, että hankin aidon joulukuusen jo noiden koristeidenkin takia. Pihallani on kaksi kaunista kuusta, siksi olen jahkaillut "sisäkuusen" kanssa.

Huovutuksessa en käyttänyt lainkaan vettä ja saippuaa, siksi nuo ovat melkoisen ilmavia.

Viime keväänä Ukrainan matkalta otin mukaani kiviä Mustanmeren rannalta läheltä Jaltaa. Nyt nuo kivet saivan tonttulakin päähänsä ja kuumaliimalla liimasin kivet yhteen. Eipä nuo lisää vaatetusta kaipaakaan.

Iltapuhteena tein vielä Herrasväen pikkuleipiä. Kuvassa pikkuleivät ovat Amerikan serkkuni tekemän puuritilän päällä. Mainio ritilä leivonnaisten kumoamiseen.

Joulukoristeita

Askartelukerhon ideoiden pohjalta on syntynyt enkeleitä ja tähtiä. Tässä vanhoista, luetuista kirjoista tehtyjä enkeleitä. Sivu on vekitetty ja somittu yhteen puolenvälin yläpuolelta. "Siivet" liimattu ja kiiltokuvaenkeli keskelle. Näppäriä kuusenkoristeita.

Yksi huovutusenkelikin valmistui. Neulahuovutettu muottiin, näitä pitää tehdä lisää.

Paperitähti ikkunaan.

Kransseja, kransseja

Iloinen askartelukerhomme on jälleen kokoontunut ideoimaan uusia joulukoristeita. Ja löytyihän niitä ideoita ja osa jäi vielä muhimaan. Kerhon puuhapäivän kruunasi taas, kuten aina ennenkin, maukkaat kahvileivät ja upea lounas. - kiitos sisaremme tyttärille.

Divaani-lehdestä löytyi ohje joulukranssille, joka on tehty vanhan, jo kellastuneen kirjan sivuista. Leikattiin neljän terälehden kukkia ja pisteltiin niitä kolme päällekkäin nuppineuloilla styrox-renkaaseen. Ja tällainenhan siitä tuli, mitä värikkäämpi kirja sitä värikkäämpi kranssi.

Lisää askartelupäivän tuotoksista tuonnempana.

Havukranssini sai uuden ilmeen, kun poistin siitä ylimääräiset pallukat.

Ovikranssi

Vihdoinkin satoi hienoa pakkaslunta, nyt näyttää huomattavasti valoisammalta. Pakkasessa lumihiutaleet kimaltelevat. Hienoa. Siitä huolimatta päivälläkin on niin hämärää, ettei minun kamerani saa kunnolla valoa. Kuvassa eteisen valo loistaa lasin läpi. Joka tapauksessa otin kuvan ovikranssistani. Tuo kranssi on juuri näköiseni, en jaksa koskaan tuunata tasaista ja symmetristä. Koskee ehkä kaikkea käsillätekemääni, hätäinen luonne, sitähän se on. Luulen, että tuosta vielä otan punaiset pois. Täytyypäs vähän fiilistellä.

Adventinajan koristelu saa jatkua vähän kerrallaan jouluun saakka.

Joulun odotusta

On ilmassa suuren Juhlan odotusta, vaikkei sitä ulos katsoen heti huomaakaan. Näin joulun alla on monenmoisia myyjäisiä luvassa. Tarjontaa olisi ollut jo vaikka kuinka, mutta piipahdin vain Taito-talon käsityöläisten myyjäisissä katsastamassa ideoita ja myös upeita käsitöitä. Mukaan tarttui kokkolalaisen koruntekijän korvakorut.

Kokkolassa avattiin pop up -myymälä Himmeli, jossa on myynnissä paikallisten ja vähän kauempaankin tulevien kädentaitajien tuotteita;  myös kierrätysmateriaaleista. Olipa hieno myymälä ja toivottavasti myynti jatkuu suotuisana jouluun saakka. Upea idea, varmasti liikkeestä löytyy lahjoja moneen pukinkonttiin. Himmelin Facebook-sivuilla lisää liikkeen tarjonnasta. Ostin kokkolalaisen Anna Nygårdin tekemän tarjottimen, tehty sälekaihtimista - hieno kierrätysidea!

Kaupunkikierros innosti ripustamaan jo nyt lisää jouluvaloja ikkunoihin ja ulos, kyllä se tästä valkenee...

Onnistuuko vai ei...

Tänään maakuntalehden jutussa kerrottiin, että käsillä tekeminen tekee ihmisen onnelliseksi. Onnellisuus varmaan riippuu lopputuloksesta. On aina riemullista, kun saa valmiin tuotoksen. Askartelukerhomme oli kovan haasteen edessä, kun puupalloista piti saada valmiita kynttiläjalkoja. Eikä se vielä riittänyt, kun ideoita sinkoili kaiken aikaa tekemisen lomassa. Tuliko meistä onnellisia, varmaan ainakin huolet unohtuivat aherruksen keskellä.

Ja tästä se alkoi, puupallojen maalaaminen...

 ja tekovaiheessa ideoiden sinkoillessa oli melkoinen kaaos...

ja syntyi muutama adventtikynttiläjalka, viimeistelyä vaille valmiita..

 

toimii helminauhassa ...

 

taikka kauniisti ympyrässä.

 

Askartelukerhon toiminta jatkuu, ja tälläkin kertaa tarjoilu pelasi; lounaaksi saimme venäläistä kaalivanukasta, kahvin kera oli mainiota mustikka/vadelmajuustokakkua.

No onkos tullut kevät....

siltä vähän näyttää kukkapenkissä. Jännityksellä odotan, mitä nousee penkistä, kun on oikea kevät. Nyt näitä ituja pistää esiin sieltä täältä.

Joulu sujui syöden ja leväten. Ennen joulua ostamani jouluruusu ei tykännyt olla meillä ja se kuihtui hoitoyrityksistä huolimatta. Istutin ruusurääpäleen syvälle kukkapenkkiin ulos, maa oli vielä aivan sula joulun aikana. Löysin kukkakaupasta uuden, entistä ehomman jouluruusun

Onneksi myrsky on laantunut tältä erää, jouduimme olemaan ilman sähköjä vain yhden tunnin. Nyt odotellaan kovasti lunta, ehkäpä sataa loppuviikolla.