Virkkausta

Otin vanhat puuhenkarit esille. Päällystettyinä vaatteet pysyvät paremmin ripustimilla. Jämälangoille taas käyttöä. Tein kaksi 14 silmukan pötköå ja ompelin keskeltä kiinni. Sitten vielä pieni tulppa renkaan juureen. Tein kaikki kiinteillä silmukoilla. Vielä löysin kolme henkaria, teen kaikille huput.

Valoisuus tai paremminkin hämäryys muuttaa värejä, yläkuvassa oikea sävy

Olen harkiten käynyt alennusmyynneissä ja ostan vain tarpeellista. Minun jalkani tykkäävät hyvistä kengistä, ja nyt huomasin Riekerit alennuksessa. Nämä ovat mainiot kaupunkikengät,  jaksaa kävellä monta tuntia. Kengissä on laatu tärkeä, etenkin kävelykengissä. Riekerit ovat parhaat minun jaloille.

Aina, kun ostan jotakin uutta, vien pussillisen käyttökelpoisia, puhtaita vaatteita keräykseen - lahjoituksena. Vielä riittää poisvietävää.

Askartelua ja ulkoilua

Näiden pyhien ja välipäivien aikana on hyvä aikaa tehdä kaikenmoista sekä sisällä että ulkona. Ulkoilusää on taas mitä parhain. Maa on valkoinen ja huomenna pääsen taas hiihtämään, tänään meni vielä sauvakävellen.

Valmistin pienen mekon (vaatii vielä viimeistelyä). Olen joskus ostanut nettikaupasta bambulankoja, ja nyt nekin tulivat käyttöön. Lankaa on sen verran paljon, että toinenkin hame on tuosta langasta jo puikoilla.

Viimeistelin myös joskus aloittamani klipsulaukun. Ompelin enstex-kankaasta vuorin ja laitoin pohjaksi vielä palan jonkinlaista puristettua muovilevyä (sille en tiedä nimeä). I-pad -paketin pehmustetta. Ompelin myös piiloon lenkit mahdollista olkahihnaa varten. Olkahihnaksi lainaan tarvittaessa hopeanväristä  ketjua toisesta laukusta.

Pihan pihlaja notkuu lumen painosta. Ja mites se sanonta kuuluikaan, ettei pihlaja kanna molempia - marjoja ja lunta. Niin vaan jaksaa kantaa. Tilhejä olen odotellut ruokailemaan, missä lie viipyvät.

Pihlaja kuvattu pimeässä ilman salamaa.

Luumupuu talvivaipassa.

Meillä ei onneksi ole ollut sähkökatkoja, vaikka raskas lumi painaakin puita. Ei onneksi sähkölankojen päälle.

Hellehattu

Malli tähän virkattuun hattuun on miltei omasta päästä. Katselin loppuvaiheessa Novitan ohjeita lierin tekoon. Aloitin hatun teon viime kesänä ja en saanut valmiiksi kuin muutaman kierroksen ja käsityö on ollut lepäämässä monta kuukautta. Taannoisella Moskovan matkallani tein lähes valmiiksi ja nyt kun on ollut niin koleita päiviä,  on ollut hyvää aikaa virkata. Helteitä odotellessa - hattu valmiina. Lanka on Saarenmaalta ostettua virkkuulankaa.

Palmikoin virkkuulangasta vielä nauhan lierin aloituskohtaan. Tein palmikkonauhasta kuusisäikeisen.

Tärkkäsin hatun sokeritärkillä. Harmi, ettei minulla ole "hattupäätä", tässä hattu on lasimaljan päällä.  Muotoilen vielä hieman kosteana, niin eiköhän tästä saa ainakin puutarhahatun. Näyttää kyllä vähän yömyssyltä.

Sade on tehnyt hyvää puutarhalle, ja sateen jälkeen paistaa aina aurinko. Ainakin toivon niin.

Askarteluja

Kävin kukkakaupassa hakemassa lahjakukat ja huomasin, että joulukoristeet olivat puoleen hintaan. Enhän tarvitse kaupan joulukoristeita, kun niitä on tullut askarreltua ihan kiitettävästi.  Siis ei koskenut minua. Jäljellä olevista oljista tein vielä muutaman pikkuhimmelin ja tähden.

Virkkasin muutaman kellon lumihiutaleiden ja enkeleiden lisäksi. Tärkkäsin kellot kevyesti.

Ja ulkona sataa taas räntää, hieman on maa valkoinen. Mutta nythän päivät alkavat pidetä ja menemme jo kohti kevättä suurten juhlien jälkeen.

Uhmasin perjantaina pikkukaupungin jouluruuhkaa ja uskaltauduin autolla kaupungin keskustaan, kun oli asiaa kirjastoon. Onnistuin parkkipaikan saannissa ja sain lainatuksi kaksi kirjaa joululukemiseksi lahjakirjoja odotellessa. Lainasin aivan summassa Sinikka Nopolan Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla sekä Mari Mörön Kärpäsen koulu.

Enkeleitä ja muita askarteluja

Meissä kaikissa asuu pieni askartelija. Ja niin taas reipas askartelukerhomme kokoontui ennen ensimmäistä adventtia tekemään pieniä joulukoristeita. Paitsi askartelu on kokoontumistemme kohokohtia hyvä ruoka ja iloinen mieli. Tänään saimme nauttia vastaleivotuista korvapuusteista ja joulutortuista kuin myös juustokakusta. Ja ruokana oli maa-artisokkakeittoa, ah niin hyvää, ja perunamuusia lihapatoineen ja salaatteineen. Jaksoi siinä askarrella reippaat kuusi tuntia. Ja jotakin tuli valmiiksi ja jäi vielä myös viimeistelyn varaa kotiläksyksi.

Yöllä satanut lumi teki luonnosta postikorttimaisen kauniin, sopivaa ilmaa joulun odotukseen.

Hallittu kaaos

Enkeleitä askarreltiin printtipahvista,  huovuttamalla ja huovutusvillasta taiteilemalla. Valmiit enkelit vaativat vielä hieman lopputuunausta. Mutta tässä kuvia päivän tuloksena

Hopeaspreiatuista kävyistä tehtiin kransseja, styroxpohjalle ja rautalangasta vääntäen. Tehtävä vaikutti aluksi hyvin helpolta, mutta käytäntö osoitti, että vaatii hieman luovuutta saada kransseista halutun muotoisia ja kestäviä. Hyviä näistä vielä tulee, kunhan  tuunataan lisää. Ovi- ja seinäkoristeita.

Virkatut kuusenkoristeet valmiina, vain kuusi puuttuu. Joukossa kolme rautalangasta väännettyä.

Mustikanvarvut valaistuina.

Virkattuja liinoja ja tähtiä

Kuinkahan monta vuotta siitä on, kun olen viimeksi virkannut liinoja...  En muista. Noin neljäkymmentä vuotta sitten olen virkannut sängynpeitteen! Jo kesällä innostuin virkkaamaan enkeli- ja kellokoristeita joulukuuseen, ja nyt innostus laajeni vielä liinoihin ja tähtiin/lumihiutaleisiin. Hain ohjeita netistä ja kirjaston kirjoista. Jostakin syystä en osannut tulkita = lukea oikein kirjoitettuja ohjeita, niinpä jouduin turvautumaan kuviin. Toisaalta parhaimmat ohjeet ovat äitini virkkaamissa liinoissa. Muistelen, että äidillänikin oli tapana ottaa virkkausohje kuvasta, ei kirjoitetusta ohjeesta. Lienenkö perinnyt. Liina polvelle ja siitä kopioiden virkkaamaan.  Nämä kaikki virkkaukseni menevät omaan käyttöön, joten en taida saada syytetttä plagioinnista. Äitini virkkasi aikoinaan joka päivä monta tuntia; ja silloin syntyi sängynpeitteitä, liinoja, verhoja ja kupinalusia. En taida päästä äitini saavutuksiin tällä saralla.

Nyt käytin lankana Novitan Kotiväki-puuvillalankaa. Ehkäpä tuo lanka on vähän liian paksua, koska joistakin virkkauksista tulee liian isoja. Mutta kokeilen nyt tällä. Ja sitten kun saan työni viimeisteltyä ja tärkättyä, näen lopputuloksen kunnolla.

Vielä tein havainnon että mitä vanhempi kirja sen kauniimpia malleja. Lieneekö tämä nostalgista ajattelua, mutta ennen muinoin luotiin koristeellisempia käsitöitä. Alla olevat kuvat ovat viimeistelemättömistä luomuksista. Kirjoitan uuden postauksen, kun saan enemmän tähtiä ja liinoja tärkättyinä. Osa liinoista menee ikkunakoristeiksi.

Malli äitini virkkaamasta liinasta, kirja on lainakirja, jossa kauniita pitsiliinan malleja.

Ohjeet poimittu nettikuvista.

Huomenna lähden Tampereelle Kädentaitomessuille hakemaan uusia ideoita, ja ostoslistalla on kynttilän sydänlanka. Ehkä löytyy muutakin.

Virkkaushistoriaani korjaan siltä osin, että olen toki virkannut villalangasta isoäidinneliöitä, bonchon jne.

Poncho

Ostin huuto.net´stä lankoja, ohutta, liekö alunperin ollut konelankaa, kun on useampisäikeistä, jotakin sekoitelankaa tuntuisi olevan. Lankaa on kolmea sävyä ja kaikissa on yksi tai useampi säie sinistä. No, mietin ensin tekeväni langoista huivin. Novitan lehdessä kevät/2013 oli ponchon malli, tosin aivan erilaisesta langasta. En siitä välittänyt, aloitin ponchon teon virkkaamalla isoäidinneliöitä Kazakstanin matkallani ja  siitä lähtien olen sitä iltaisin väkertänyt. Melkoisen paljon tuli kierroksia ohuella langalla. Mutta nyt se on valmis, ei aivan mallin mukainen - kelpaa minulle. Mukava heittää niskaan viileinä kesäiltoina.

Sisävalaistuksessa

Ulkona liehuen

Novitan lehdestä otettu kuva, tällainen siitä olisi pitänyt tulla.