sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Vadelma-suklaamousse

Tänään pääruokana oli viljapossun uunilihaa. Niinpä ajattelin tehdä makeaa jälkiruokaa. Virosta ostin tummaa suklaata ja omassa puutarhassa valmistuu vadelmia joka päivä. Siinäpä raaka-aineet vaadelma-suklaamousseen. Osviittaa tekemiselle hain Yhteishyvän resepteistä vähän mukaellen.

Vadelma-suklaamousse

2 dl tuoreita vadelmia
2 rkl luomuruokosokeria
Keitä näitä kattilassa juuri sen verran että sokeri sulaa, vadelmat saavat jäädä lähes ehjiksi. Laita vadelmaseos annoskulhoihin ja jääkaappiin jäähtymään.

Mousse:
100 g tummaa suklaata
2 rkl kahvia
2 tl vaniljasokeria
2 kananmunan keltuaista

Sulata suklaa vesihauteessa, jäähdytä, lisää kahvi, vaniljasokeri ja keltuaiset koko ajan vatkaten.

2 kananmunan valkuaista
4 rkl ruokosokeria
ripaus suolaa

Laita valkuaiset ja ripaus suolaa kulhoon, vatkaa lähes valmiiksi, lisää loppuvaiheessa sokeri ja vatkaa kunnes valkuaisvaahto on valmista.

Yhdistä suklaa- ja valkuaisvaahto varovasti keskenään. Lisää suklaaseos vadelmien päälle annoskulhoihin. Lopuksi pinnalle tuoreita vadelmia ja sitruunamelissaa koristeeksi. Anna tekeytyä jääkaapissa pari tuntia.



Annostelin Ultima Thule -ryyppylaseihin. Annos olisi näyttävämpi laakeassa varrellisessa jälkiruokamaljassa. Minulla ei ole niitä, täytyy hankkia.

Koirapotilaan hoitoa ja paahtavaa hellettä

Raul-koiralle tehtiin isohko leikkaus perjantaina ja nyt olen hoivaillut pientä potilasta. Koira kun ei osaa sanoa mihin koskee, ääntelee vain ja liikehtii. Onneksi sain Seinäjoen Animagiasta hyvät hoito-ohjeet ja lääkkeet potilaan hoitoon. Tämä paahtava helle tekee olon vielä hitusen tuskaisemmaksi, ja toivottavasti tikit pitävät haavan kiinni ilman komplikaatioita. Mutta odotan, että Raulin vaivat paranevat leikkauksen myötä ja saamme taas kirmata pitkille lenkeille. Eläintenkin sairaanhoito on kehittynyt suotuisaan suuntaan.

Lääkkeet ramasee.

Puutarha kylpee auringossa, ja liiankin paahteessa.

Viiniköynnös ei tee rypäleitä ensimmäisenä kesänä, mutta kasvaa hyvin.



Punatähkään puhkeaa kukat ja lilja sen juurella aloittaa toisen kukintansa.

Syysleimussa on violetteja kukkia, muistini mukaan tässä oli viime kesänä vaaleanpunaista, ehkä tulee vielä.

Orvokeita ilmestyy joka kukkapenkkiin, edellisvuoden kasvustoa. Ja värit ova aivan uusia - mielenkiintoisia.

Leijonankidan värijajitelma on hauska, en koskaan tiedä mitä väriä on tulossa.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Puutarhan pieniä iloja

Olen seurannut tämän gojimarjapensaan kasvua. Keväällä näytti, että on paleltunut. Nyt on jo kasvanut monta uutta oksaa. Ja, ihme ja kumma, aloittaa kukinnan. Yksi kukka on puhjennut ja monta nuppua on lehtien juuressa. Taidankin peittää huolellisesti ensi syksynä talven varalle. Ties vaikka tekee vielä joskus marjojakin.

Pensas on vähän vinksin vonksin, mutten raaski sitä vielä leikata muotoon.




Puutarhan marjatkin ovat jo kypsiä, säilöntäpuuhaa riittää. Vielä odottelen pensasmustikoiden kypsymistä, ovat melko hitaita.




Virginiantädyke on kasvanut metrin korkuiseksi ja hennot kukat avautuvat.


keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Aspegrenin puutarhassa

Kävin eilen naapurikaupungin Pietarsaaren Jaakon Päivillä; muutamassa taidenäyttelyssä, hattumaakarin ja käsityöläisten puodissa sekä tutustumassa Runebergin käymään koululuokkaan.Näyttelyiden jälkeen piipahdin Aspegrenin puutarhassa.

Aspegrenin puutarhassa kukkivat kesän perennat ja siellä on myös rehevä hyötypuutarha. Hyötykasvit kasvavat osittain perennojen kanssa rinnan samassa penkissä. Olisin kaivannut puutarhassa enemmän kyltitystä, jotta tietäisin kasvien nimet. Osa kasveista oli minulle tuntemattomia. Nyt ei sattunut olemaan opastettua kierrosta. Mutta kaunista oli. Alla  muutama otos.

Aspegrenin puutarhan vanhassa pappilassa pidetään  myös konsertteja ja muita tapahtumia.  Puutarhan yhteydessä on kahviokin, josta saa ostaa herkullisia leivonnaisia ja myöskin lounasta on tarjolla.

Muhkea parsa

Kaalilaatuja oli paljon ja osa niistä oli istutettu kukkapenkkeihin.

Maissi oli ehtinyt jo kukkaan

Hyötykasveja oli paljon ja syksyllä on tulossa kasvimarkkinat, jolloin voi ostaa puutarhan satoa.
Timajamia voisi kotonakin istuttaa maanpeittokasviksi.

Liloja oli useammassa penkissä.

Syysleimujakin oli useampaa väriä ja monessa paikoin.


Kävin Anu Tuomisen taidenäyttelyssä Tupakkamakasiinissa. Veikeitä installaatioita oli hyvin monta, niistä voisi saada ideaa...




Pietarsaaren kaupunkifestivaali Jaakon Päivät jatkuvat koko viikon ja siellä on monipuolista ohjelmaa joka päivälle. Suurimmaksi osaksi esitykset ovat ilmaisia.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Kolmiohuivi

Varastossani oli Rose Mohairia vajaat kaksi kerää ja mietin mitä tekisin. SuuriKäsityö lehden numerossa 11-12/2009 oli ohje kolmiohuivista, jonka päätin toteuttaa. Tästä tuli sopivaa matkakäsityötä. Lanka loppui kriittisellä hetkellä, kun olisin vielä virkannut yhden koristekierroksen. Toisaalta ei tuo viimeinen kierros ole niin tarpeellinen, kun huivi on kiedottuna.Tämä oli ensimmäinen kolmiohuivityöni, seuraavan haluaisin tehdä vähän eri kuviolla.


Koirani ehti ennen kuin sain neuleen pingotettua, pehmoinen makuualusta.

Nyt on metsät ja puutarhat täynnä marjoja. Tänään suunnistusreissulla oli pakko palata takaisin viimeiselle rastille, kun mustikoita oli aivan mahdottoman paljon. Onneksi minulla oli muovipussi taskussa ja sain lyhyessä ajassa kerätyksi puolitoista litraa mehukkaita marjoja. Puutarhassa minulla on kaksi pensasmustikkaa ja niissäkin on raakileita runsaasti, vielä ei yhtän kypsää marjaa.



Puutarhan vadelmat kypsyvät pikku hiljaa, joka päivä saan kerätä. Luonnon vadelmatkin ovat jo kypsyneet, täytyy mennä niitäkin poimimaan.



sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Keitetty kana

NamiNamastessa sain nauttia illalliseksi keitettyä kanaa (vai oliko broileria), se oli mehukasta ja maukasta. Niinpä kaupan kylmätiskiltä etsin ja löysin pakastettua suomalaista Pajuniemen  luomukanaa. Yritin hakea netistä ohjeita, löysin muutamia ja sovelsin omaa keitosta lukemani perusteella.

Keitetty kana

Pakastettu kana sulatetaan ( 1 vrk), ryöpätään kiehuvassa vedessä muutama minuutti. Kaadetaan vesi pois kattilasta.

Laita kana kattilaan, vettä sen verran että kana juuri ja juuri peittyy. Lisätään kokonaisia pippureita (mustapippuria), suolaa, yksi sipuli, kaksi pientä porkkanaa ja yrttejä maun mukaan. Käytin oman puutarhan tuoreita yrttejä; niputin timjamia, oreganoa, oksan rosmariinia ja salviaa.

Keitä kanaa 2-3 tuntia hiljaisella lämmöllä kannen alla.

Ota kanaliemi talteen ja käytä se kastikkeena, lopun voi pakastaa.

Kanasta tuli oikein herkullista ja pieni kana syötiin kahteen pekkaan - niin hyvää se oli.

Liemi on jo vähän haihtunut kahden tunnin keittämisen jälkeen.

Annos keitettyä kanaa, riisiä, kastikkeena keitetty kanaliemi  ja salaattia.

Aperitiiviksi tälle aterialle sopi maitohorsmamehu, ohjeen horsmamehun tekemiseen löydät täältä. Herkkusuun lautasella -blogista olen bongannut monta hyvää ja hyödyllistä luonnonyrttiohjetta.

  
Lasissa vielä lämmin maitohorsmamehu, höyryävänä.

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Vuohenjuustoa ja valkosipuliperunoita

Ptkästä aikaa muutamia ruokapostauksia. Kokkiohjelmia katsoessa tulee inspiraatio kokeilla omalla tyylillä ja vähän mukaellen herkullisen näköisiä ruokia. Valmistin alkupalaksi vuohenjuustoa saaristolaisleivän kera,  pääruokana oli valkosipuliperunat  ja paistetut muikut.



Paistetut vuohenjuustokiekot kuusenkerkkäsiirapilla

Vuohenjuustoa pötkö ("kuoripäällistä"), minulla oli Juustoportin vuohenjuustoa
Kuusenkerkkäsiirappia (oma valmiste)
Tuoretta timjamia
Saaristolaisleipää

Leikkaa vuohenjuusto annospaloiksi, lisää pinnalle kuusenkerkkäsiirappia ja tuoretta timjamia. Paista grillivastuksen alla, 220 asteessa, kunnes pinta saa väriä ja juusto on sulanut keskeltä. Leikkaa saaristolaisleipä (minulla oli virolaista mausteleipää) tikuiksi ja paista voissa molemmin puolin. Leipätikuista tulee rapeita ja niillä voi käyttää paistetun vuohenjuuston syömiseen.
Vuohenjuusto olisi hyvä olla sitä suurempaa kiekkoa, mutta sitä ei valitettavasti ollut meidän kaupassa.



Valkosipuliperunat Annen tapaan

Perunoita
Sipuli
3 valkosipulin kynttä
Tuoretta timjamia
2 dl kermaa
Voita

Kuori perunat ja viipaloi, kuivaa talouspaperilla. Kuullota perunat ja sipulirenkaat voissa, ei paisteta niin että saavat väriä. Laita vuokaan ensin kerros perunoita ja sipulia, hakatut valkosipulit ja timjami seuraavaksi ja pinnalle vielä perunoita. Kaada kerma vuokaa. Paista 175 asteessa, kunnes on kypsää..

Kermaa tähän annokseen olisi voinut käyttää vajaat kaksi desilitraa, mutta hyvää oli näinkin. Timjamin määrä maun mukaan

Perunoiden kanssa tarjosin  ruisjauhotettuja, voissa  paistettuja muikkuja.






perjantai 19. heinäkuuta 2013

Viron matka, Vol 2

Saarenmaan retki jatkui Muhun saarelta pääsaarelle, jonne johti pengertie. Joutsenet ja monet muut vesilinnut parveilivat rannan tuntumassa.


Hyvää tietä matka jatkui joutuisasti Saarenmaan pääkaupunkiin Kuressaareen. Sinnekin oli vanhojen kauniiden rakennusten seuraksi rakennettu suuria kauppakeskuksia ja muita liikerakennuksia.

 


Liikenneympyrän purjeet toivottivat tervetulleeksi Kuressaareen

Viehättäviä, kapeita kujia ja siistiä katumaisemaa Kuressaaressa

Kirkko keskellä kylää.

Kukkaloistoa omakotitalon takapihalla

Vapaussodan muistomerkki kaupungin keskustassa

Ravintola aurinkoterasseineen, viehättävä paikka
 Kaunis aurinkoinen sää suosi meitä matkamme aikana. Saatoimme tyytyväisin mielin lähteä kotimatkalle mukanamme pienet ostokset Saarenmaalta. Virolainen voi on hyvää ja sitä piti ostaa mukaan, samoin juustoja. Koska Saarenmaalla on suuret lammasfarmit, niin tietenkin hankin villalankoja paikalliselta toriyrittäjältä. Käsityöpuoteja oli runsaasti ja toinen toistaan taitavammin tehtyjä töitä oli tarjolla. Vielä ostin "torimummon" kaikki loput kanttarellit, jotka on poimittu puhtaasta saaren luonnosta. Sain pari litraa viidellä eurolla, hyvin säilyivät kotiin saakka..

Merkillepantavaa on, etten nähnyt yhtään roskaa Kuressaaren kaduilla ja kujilla!

Oreganoa kasvoi villinä tien varsilla.

Lihulassa venäläisen kirkon rauniot, tuleekohan jykevien tiiliseinien suojaan uusi rakennus, aika näyttää

torstai 18. heinäkuuta 2013

Viron matka, Vol. 1

Matkamme suuntasi Tallinnan kautta Muhun saarelle ja Saarenmaalle. Matkasimme henkilöautolla, joten saatoimme nähdä Viron maaseutua Tallinnasta Kuressaareen, se mitä auton ikkunasta avautui. Laajoja peltoaukeamia, siistejä pikkupuutarjoja talojen pihoilla, lehtomaisemia ja kukkaniittyjä.

Majoituimme aluksi Muhun saarella NamiNamasteen. Sikke Sumari on luonut todellisen paratiisin lähelle meren rantaa Muhuun lähelle Padastea. Luomupuutarha, hedelmäpuut ja hirsirakennukset loivat rauhallisen lomaympäristön ja viihtyisän pihapiirin, jonka Sikke on ystävällisesti halunnut jakaa myös yöpyville vieraille.

Matkalla Virtsun lauttarantaan, tankkaustauko

Muutama kymmenen tuulimyllyä Virtsun rannikolla
Tervetulokyltti maakellarin päässä, kellarin katolla kasvaa perennoja.
Kevyt ja maukas tervetulolounas
Majoitusrakennuksemme, valkoinen vinttihuone, vasemmalla saunarakennus
Huoneemme, jossa myös Viron presidentti on majoittunut
Mitään ei ole unohdettu, pieni "baarikaappi" huoneessamme
Sikken luomupuutarha, taustalla kaksi majoitusrakennusta niityn laidassa

TV:stä tuttu keittiörakennus, jossa myös ruokasali

Muhun saarella oli paljon kasveja ja kauniita kukkaniittyjä, luonto näytti olevan rehevää. Meren rannalla kasvoi runsaasti kaislaa, niistä tehdään ehkä kaislakäsitöitä. Perhosia ja lintujakin oli paljon, mutta niitä en onnistunut ikuistamaan kuviini.


Muhun kirkko, 1200-luvun lopulla rakennettu goottilaistyylinen Pyhän Katariinan kirkko

Kirkkopihan puuvanhus

Sivun näyttöjä yhteensä

Hae tästä blogista