tiistai 28. toukokuuta 2013

Kuusenkerkkä



Kuusenkerkät sisältävät runsaasti hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä antioksidantteja. Kerkistä voi keittää teetä tai puristaa mehua, niitä voi käyttää höyryhengityksessä sekä virkistävänä kylpynä. Rohtojen on tarkoitus auttaa särkyihin, vatsavaivoihin ja reumaoireisiin, ja haihtuvat eteeriset öljyt irrottavat limaa ja lievittävät tulehduksia.  Kerkkiä käytetään yskänrohtona myös keuhkoputkentulehduksessa.(nettikeskustelusta lainattu teksti)


Kuusenkerkkäsiirappia voi käyttää hunajan tavoin, ja vaikkapa yskänlääkkeenä. Niinpä etsin netistä kuusenkerkkäsiirapin teko-ohjeita, ja löytyikin useita. Sovelsin useammasta ohjeesta. Keräsin kuusenkerkät omasta pihakuusesta.


Huuhdoin kerkät ensin juoksevan veden alla. Liotin kulhossa kerkkiä yön yli; yksi litra kuusenkerkkiä ja kaksi litraa vettä.


Aamulla siirsin kerkät ja liotusveden kattilaan ja keitin massaa noin puolitoista tuntia. Siivilöin ja liemeen lisäsin 4 dl taloussokeria ja 2 rkl ruokosokeria sekä 4 tl vaniljasokeria. Keitin tätä lientä taas noin puolitoista tuntia.


En halunnut siirapista kovin sakeaa, siksi keitin vain puolitoista tuntia. Ohjeissa oli keittoaika 1-2 tuntia. Aikaa vievää puuhaa, mutta on lopputulos niin hyvä, että kannatti.

Vasta pullotettu kuusenkerkkäsiirappi.

Seuraava satsi on jo likoamassa. Sen keitinliemeen lisään tuoretta inkivääriä raastettuna. Saan erilaisen maun.

maanantai 27. toukokuuta 2013

Luumu kukkii

Hennon valkoisia kukkia luumupuussa (minulla näyttää lähinnä pensaalta), ehkä ei niin paljon kuin viime vuonna. Mutta hedelmiä odotettavissa.


Iltapäivällä taivas meni pilveen. Toivoin jo sadetta, mutta ei saatu tänäänkään. Hentoa pilveä, mutta aurinko paistaa.  Sadetta ei vaan saada, sitä toivoisivat myös pihan kukat kuten tämä kullero.



Kullero on muuten otettu talteen Pyhä-Luosto -Jukolan matkalla kesällä 1994 Pyhätunturi-Oulu -väliltä maantien reunasta. Hyvin on kasvanut ja säilynyt lähes kahdenkymmenen vuoden aikana.

 Nautitaan auringosta!

perjantai 24. toukokuuta 2013

Frillasta kori

Minulla oli Novitan Frilla-lankaa 300 g. Enpäs tehnytkään siitä röyhelöhuivia, niitä kun on jo ihan tarpeeksi. Tein Frillasta virkkaamalla korin. Lanka ei riittänyt sankoihin, mutta käyhän se näinkin. Sopivan pieni käsityö puutarhatöiden lomassa.



Hyvin pysyy kuosissaan. Nilkkasukat pääsevät koriin säilytykseen.

torstai 23. toukokuuta 2013

Voihan vuohenkello

Olen joskus, siis noin 30 vuotta sitten, tuonut kukkapenkkiin pienen vuohenkellon taimen. Ja nyt sitä on kaikkialla; kukkapenkeissä, laattojen välissä, piha-aidan alla, nurmikolla, mansikkamaassa, vadelmapensaikossa, yrttimaassa ...siis ihan kaikkialla. Olen yrittänyt hävittää sitä kitkemällä, perustamalla perennapenkit uudestaan. Mutta mikään ei auta. Voihan vuohenkello. Se on kukkiessaan kaunis, kunhan pitäisi pienempää reviiriä.


Vielä muutama vuohenkello pilkistää, vaikka olen jo kertaalleen kitkenyt kaikki pois

Kävin puutarhamyymälästä ostamassa muutamia yrtintaimia, istutin ne ruukkuihin.  Nyt ruukkuihin pääsivät timjami, oregano, sitruunamelissa, rosmariini, lehtipersilja, stevia sekä paprika ja tomaatti. Yrttimaalle kylvän vielä salaatteja ja persilja ynnä joitakin muita yrttejä. Kurkut ja kurpitsat saavat vielä odottaa hetken kotiuttamista.




Viimekesäinen stevia ei selvinnyt sisällä talven yli, yhdestä stevian taimesta kasvaa pari rönsyä. Ei taida menestyä monivuotisena, vaikka niin pitäisi.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Katsaus pihalle

Vuohenjuuri aloittaa kukintaansa, tämä on kaunis "mätäs", kunhan kukkisi vain kauemmin.



Tulppaanien kukat ovat herkkiä; hetken loistavat, kuihtuvat, kunnes taas puhkeavat uuteen kukkaan vuoden päästä.




Tein tänään ensimmäisen lipstikkakeiton, hyväähän siitä tuli kun höystin Koskenlaskijalla ja kermalla. Riittää lipstikkaa muillekin jakaa...

Ei haittaa, vaikka meilläkin sataisi jo monen hellepäivän jälkeen. Toivon hiljaa, ettei tulisi liian monta sadepäivää peräkkäin.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Poncho

Ostin huuto.net´stä lankoja, ohutta, liekö alunperin ollut konelankaa, kun on useampisäikeistä, jotakin sekoitelankaa tuntuisi olevan. Lankaa on kolmea sävyä ja kaikissa on yksi tai useampi säie sinistä. No, mietin ensin tekeväni langoista huivin. Novitan lehdessä kevät/2013 oli ponchon malli, tosin aivan erilaisesta langasta. En siitä välittänyt, aloitin ponchon teon virkkaamalla isoäidinneliöitä Kazakstanin matkallani ja  siitä lähtien olen sitä iltaisin väkertänyt. Melkoisen paljon tuli kierroksia ohuella langalla. Mutta nyt se on valmis, ei aivan mallin mukainen - kelpaa minulle. Mukava heittää niskaan viileinä kesäiltoina.

Sisävalaistuksessa

Ulkona liehuen

Novitan lehdestä otettu kuva, tällainen siitä olisi pitänyt tulla.


sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Pensas- ja puukatselmus

Kyllä meitä hellitään helluntaina...
Kevät alkoi myöhässä, ehdin jo huolestua, ovatko puut ja pensaat paleltuneet kovan talven aikana. Mutta ei hätää..

Luumupuussa on jo isot silmut, puun olen tuonut Taalintehtaalta - kiviaidan reunalta.


Marjasinikuusama on jo ehtinyt kukkaan (Morena)


Tyrnipensaita on nyt kolme; kaksi Raisaa ja yksi Rudolf. Ostin yhden "tytön" lisää, kun luulin Raisan jo kuolleen siirtäessäni sen toiseen paikkaan, mutta nyt pukkaa kovasti lehtiä.


Pensasmustikat eivät välittäneet paikanvaihdosta, kasvavat ja voivat hyvin.


Lisäksi pihallani kasvaa kirsikkapensas (sisareni entiseltä pihalta pelastettu), lumipalloheisi (leikkasin se aivan juuria myöten, kun viime kesänä siihen tuli kirvoja), omenapuu, kolme marjapensasta ja kaksi pihtakuusta sekä norjanangervo.  Tuhkapensasaidan leikkasin viime syksynä aivan lyhyeksi, en tiedä kasvaako vielä. Se on ollut tuossa jo 32 vuotta. Nyt latoin kevyen metalliaidan koiraa varten.

Näyttää siltä, että gojimarjapensas ei virkoa talven jäljiltä, vähän sitä aavistelinkin. Pitäisi myös käydä puutarhurilta kysymässä omenapuun leikkaamisesta, kaksi vuotta on kasvanut pihalla.

Rivitalon pihallekin sopii kaikenlaista eikä ole vielä edes täynnä...


Nämä keltaiset pienet tulppaanit ovat niin kauniita




lauantai 18. toukokuuta 2013

Sinistä, punaista...

...keltaista ja valkoista. Voi tätä Suomen suvea. Hellepäivät ovat täällä. Nyt täytyy malttaa puutarhassa, etten kaiva kukkapenkkejä ja tuhoa perennoja. Kaikki eivät ole vielä nousseet pintaan.

Pihalla kukkii...

Tulppaanisekoituksen keltaiset, vaaleanpunaiset ja punaiset:



 Sinililjoista toiset jo lopettavat kukintaansa, mutta vielä tulee uusia:


Narsissit ovat säilyneet hyvin, jo kolmas kesä - aikanaan pääsiäiskoriin ostettu



 Löysin kuntoradan varrelta kevätesikon, hyväkuntoisen turpaan ja toisen perennan, jonka nimi ei ole selvillä. Nämä ovat seurausta metsään heitetyistä puutarhajätteistä!

Näyttäis esikko virkoavan.

torstai 16. toukokuuta 2013

Kukkasia sisälle

Heti aluksi täytyy sanoa, että tämä ei ole maksettu mainos enkä saa tästä taloudellista hyötyä.

Olin vain niin iloisesti yllättynyt, kuinka raikkaan ilmeen vanha tuttu kangaskauppani (Pala-Tupa) oli saanut. Nuori yrittäjä on aloittanut maaliskuussa ja hän palvelee yksin asiakkaita niin kangasmyynnissä kuin ompelupalvelussakin. Liikkeen valikoimiin kuuluvat niin sisustus- kuin asustekankaatkin. Ja ompelutyöt korjausopeluista valmiisiin asuihin, asusteisiin ja sisustustuotteisiin.

Aikaisemmin liikkeen ilme oli "tukkoinen", valtavasti kankaita pienessä tilassa ja nurkassa ompelupiste. Nyt kun seinät on maalattu valkoisiksi, väliseinä poistettu ja kankaat aseteltu sävysävyyn hyllyille, on ilme raikas, väljä ja siisti.  Ompelupiste on hyllyn takana ja siitä on näkyvyys liikkeeseen. Ja onpahan liikkeeseen saatu pieni piirustusnurkkaus pienille lapsiasiakkaille. Mainiota. Jatkan edelleen tämän liikkeen asiakkaana. Toivon menestystä nuorelle, ystävälliselle yrittäjälle.

Nyt minulla oli vuorossa kesäisten tyynyjen ostaminen, löysin raikkaan kukkakankaan. Ja valitsin jo pitsiboleroonkin materiaalin, käyn vielä viemässä haluamani mallin.



Ja johan kukkii ulkonakin, tätä ihanuutta saadaan ihailla pitkään, kun nuppuja aukeaa joka päivä.



tiistai 14. toukokuuta 2013

Melkein kukkii

Ahkeroin taas tänään muutaman tunnin pihalla fiksaillen kukkapenkkien ja yrttimaan reunoja. Tulppaanit kukkivat melkein...

Lajike on Darwin, värilajitelma

Astanasta osamani mukulat laitoin myös maahan. Näyttivät hyväkuntoisilta pitkästä lentomatkasta huolimatta. Toinen on dahlia, mutta tuota pienempää en tunnista - ja torilla sillä oli venäjänkielinen nimi, jokin lilja se on. Hauska seurata mitä tuleman pitää.


Lipstikka kasvaa kohisten, kohta voi jo korjata satoa - riittää myös muille halukkaille.


Kävin puutarhamyymälöissä fiilistelemässä. Ostin uusia kasveja puutarhaani:

- Siperianakilleija
- Koreahohdekukka, keltainen
- Jaloritarinkannus
- Kuukausimansikka (mesimarjapenkkiin)
- Mirrinminttu (kivikkoon)

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Viiniköynnös

Very tasty! Winterhard! Fruit guarantee after one year! Vitis Zilga - siinä se nyt on.  Ja viinirypäleitä luvataan jo vuoden päästä, tämä lajike pitäisi menestyä meidän leveysasteella myös talven yli. Yritän vaalia tätä yksilöä, jotta siitä olisi iloa vuosiksi.




Tämä talon seinusta on hyvin lämmin paikka kesällä, aurinko paistaessaan lämmittää koko päivän. Hankin vielä köynnökselle pajutuen. Nyt vain odottelen köynnöksen kasvua ja ensimmäisiä viinirypäleitä!

lauantai 11. toukokuuta 2013

Takaisin pihalle

Olipas sitkeää flunssaa matkani jälkeen, eikä vieläkään ole hellittänyt. Jaksoin sentään tänään siirtyä jo pihan puolelle ja aloitin kukkapenkkien fiksausta. Havut olivat kasvaneet liian suuriksi kivikkopenkissä, ne joutavat pihan perälle. Hiki virtasi, mutta sainpas havut kaivetuiksi kivikosta. Uusien kivikkokasvien ostosmatka tiedossa.

Aloitin myös jo muovireunusten asentamisen kukkapenkkeihin. Heittelin myös kanankakkaa lannoitteeksi.




Jotain sentään jo kukkii penkissä, mutta tulppaanit antavat vielä odottaa. Kukkaloistoa odotettavissa...



Nyt sateiden jälkeen paistaa aurinko ja lämmintä on tulossa.

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Burabai - Kazakhstan

Astanasta matka jatkui bussilla Burabaihin - kansallispuiston alueelle. Matkaa Astanasta 220 km, hyväkuntoista moottoritietä. Matkan varrella aukeni silminkantamattomiin aromaisemaa - suuria karjalaumoja niityillä ja ihmisiä istuttamassa perunaa kilometrejä pitkällä peltosaralla. Kuviin ei sattunut näitä.


Burabaissa majoituimme kylpylähotelliin, joka oli päällisin puolin ihan siisti, mutta sisäilma ei paras mahdollinen. Hotelli kaipaisi kipeästi kunnostusta, nyt vuotavia kattoja paikattiin maalilla ja uudella laastilla. Ihastuttava ympäristö varmaan houkuttelisi turistejakin, kunhan puitteet saadaan kuntoon. Oleskelumme aikana hoitajat eivät valitettavasti olleet paikalla hierojaa lukuunottamatta. Harmi! (hinnat hoitokerroista euroissa 5-20)


Ruokaa tarjottiin runsaasti aamupala, lounas, päivällinen siten kun se sopi suunnituskilpailun aikatauluun. Ja ruoka oli hyvää - puuroja, keittoja, risottoja, pastaa jne. Elikkä, kun ruokasali oli täynnä suunnistajia, piti ruoan olla sen mukaista. Yhtenä päivänä meille suomalaisille tarjottiin paikallista perinneruokaa: pitkään keitettyä lihaa (hevosta, lammasta ja nautaa), lihaliemessä keitettyä pastantapaista (luulen että taikinassa oli myös perunaa) ja ruoan päälle tarjottiin juotavaksi lihalientä. Tämä ruoka, jonka nimeä en muista, oli erittäin hyvää ja liha mureaa. Ja tarkoitus olisi ollut syödä ruoka käsin, me käytimme haarukkaa ja lusikkaa (veistä ei pöydässä ollut).

Valitettavasti ehdimme aloittaa ruokailun, ennen kuvan ottamista.

Meille erikoista oli, ettei ruoan kanssa koskaan tarjottu vettä, maitoa tms. ruokajuomaa, vaan laakeista teekupeista teetä tai mehua.

Suunnistusmaastot olivat sanoinkuvaamattoman kauniita ja mieleenpainuvia; maastopohja oli kovaa ja ilman aluskasvillisuutta, jylhiä mäntymetsiä ja korkeita mäkiä/vuoria mahtavine kivipaaseineen. Oli siinä pohjalaisille haastetta, kun kokoaisnousua oli 90 metristä 250 metriin! Kisat vietiin läpi rutiinilla ja kaikki järjestelyt sujuivat loistavasti. Ja rastit löytyivät, eikä aikaakaan kulunut kovin paljon.





Kävimme myös viereisessä Schychinskin kaupungissa, se oli vastakohta Astanan kimallukselle. Kauppoja ja kahviloita löytyi, hintataso edelleen Astanan hinnoista alhaisempi. Kahvilassa viisi kuppia kahvia ja kolme suurta leivosta maksoivat yhteensä noin 4 €. Parturissa miesten hiustenleikkuu maksoi 5 euroa, samoin manikyyri viisi euroa. Schychinskiin rakennettiin hyppyrimäkeä, mietin vain miten tuossa tuulessa pystytään ensinkään hyppäämään. Läheinen vuoristo tarjoaa hyvät hiihtomaastot.


Kuvan keskellä kohoaa rakenteilla oleva hyppyrimäki.
Burabain järvellä nousi mahtava kivipaasi, joka kertoman mukaan kuvaa vanhaa tai nuorta naista riippuen siitä mistä kulmasta katsoo.


Maastossa kukki kylmänkukka / kangasvuokko valkoisina ja violetteina, kauniita.


Minulle jäi kuva, että kazakhstanilaiset ovat ahkeraa väkeä ja asiakaspalvelijat ystävällisiä, vaikkakin vielä kielitaidossa on korjattavaa, taikka meidän pitää opetella heidän kieltään. Kielivaikeuksista huolimatta me suomalaiset, venäläiset ja kazakhstanilaiset olimme Burabaissa yhtä suunnistusperhettä, "juttu" luisti elekielellä ja muutamilla yhteisillä sanoilla.  Astanassa ja Burabaissa odotetaan varmaan lähivuosina suuria urheilutapahtumia, koska Astanassa rakennettiin jo ennakkoon pyöräilystadionia mahdollisia olympialaisia varten ja Schychinskissä hyppyrimäkeä, hiihtomaastot ovat valmiina.

Ehkäpä länsimaiset turistit löytävät Kazakhstanin lähivuosina, siellä on maisemia, luontoa ja edullista elää - ainakin toistaiseksi. Enkä missään vaiheessa tuntenut oloani turvattomaksi.

Sivun näyttöjä yhteensä

Hae tästä blogista