Karpaloon menemistäni ovat hidastaneet vesi- ja lumisateet. Nyt lumi on sulanut ja tänään melkein paistoi aurinko. Siispä suuntasin Emet-järven rannalle etsimään karpaloita. Autolla pääsin noin 150 metrin päähän rannasta Joku oli ennättänyt ennen minua. mutta olihan siellä vielä vähän jäljellä. Hirvenmetsästys on nyt meneillään, siksi toinen mahdollinen karpalopaikka ei tullut kyseeseen. Turha häiritä hirvimiehiä taikka hirviä.
Karpalot saisi helpommalla ja halvemmalla kaupan pakastealtaasta. Viehätys piileekin siinä rämpimisessä vetisessä, höllyvässä suossa. Kaunis syyssää ja kauniit syksyn värin maassa. Kameraa ei tietenkään ollut mukana, mutta lukija voi aistia kostean järvenrannan, saappaan uppoamisen miltei suuta myöden, ruohoiset mättäät, marjat ruohojen ja sammalten juurella, tyyni järvenpita - ei hiiskahdustakaan missään vain litinää jalkojen alla. Tällä marjapaikalla karpalot eivät olleet kauniisti mättäiden pällä kuten usein kuvissa näkee, niitä sai kaivaa pikkuheinikosta. Niinpä tunnin poiminnan tulosena oli reilu litra karpaloita + jonkin verran sammalta ja heinää.
Kelpaa näitä nauttia talven aikana kinuskikastikkeen kera.
4 kommenttia:
Onneksi löysit karpaloita. Mutta parasta on tietysti itse marjaretki ja sen tunnelma.
OI! Mikä aarre!!
miten sait siististi tuon laminaatin tuolle alueelle josta laatat on pois?? ittellä samanmoinen ongelma ja harkinnut jo pitkään laminaattia välitilaan??
Anonyymille: Laatta tilattiin mittojen mukaan, Huusholli-keittiö toimitti ja heidän asentajansa kävi liimaamassa paikoilleen. Tuon työn voi tehdä kätevä remonttimies jos löytyy omasta takaa. En katsonut asentajan työtä, muttei hän mitään ylimääräistä massaa levitellyt, hyvältä näyttää lopputulos.
Lähetä kommentti