Taimihylly paikallaan

Helmikuun kipakat pakkaset pitäisi olla, mutta lauha sää jatkuu ja aurinkokin pilkahtelee. Viikonloppuna kasasin pienoiskasvihuoneen sisälle ja ensimmäiset chilin taimet pääsivät hyllylle. Tästä se alkaa. Minulla on vaan mahdoton kiiren festivaalin järjestelyissä, niin että koti näyttää "pommin jäljiltä" eikä ehdi oikeastaan tehdä juuri mitään omia töitä.

Uusi chilikylvö on jo tehty. Ja jospa ensi viikolla ehtisin paneutua omiin mielipuuhiini.

Jämälankaprojektia

Olen pystynyt välttämään kaikki lankojen alennusmyyntihoukutukset tänä vuonna. Ostolakko edelleen voimassa. Vielä riittää jämälankoja sukkiin ja lapasiin. Viikonloppuna valmistui yhdet sukat. Jämälangoista tai ei, tuli ostettua täydet vyyhdit lankaa, eikä se kulunut yksiin sukkiin. Tuli toiset ja vielä tulee ehkä pikkusukat. Roosanauha-vihkosen muunneltu malli, koko 38.

Toinen valmistunut työ on hamonen, jonka tein Novitan kevät 2013 siksak-hameen ohjetta mukaillen.  Vaati vähän muuntelua, kun minulla oli jäljellä bambulankaa. Ompelin kuminauhan vyötäröresorin sisälle ja myöskin vuorikankaan lisäsin. (Peilin kautta otettu kuva)

Viikonlopun myrskyn jälkeen pihlajan marjoja on maassa runsaasti, vaikka pikkulintuja lensi parvina puuhun - ei niille varmaan enää kelpaa nuo talven marjat. Ja kun talipallojakin oli saatavilla. Yritin ikkunan läpi ottaa kuvaa linnuista, mutta heikosti näkyvät kuvassa. Yritin olla säikyttämättä.

Kevättä kohti - ensimmäinen kylvö

Luin kahdesta blogista - Sauvajyvänen ja Eilistä & Paistoa - että nyt olisi oivallinen aika kylvää chiliä. Niinpä hain heti kaupasta siemeniä ja kylvin lukemieni ohjeiden mukaan. Nyt on rasia astianpesukoneen viereisessä kaapissa odottamassa itämistä. Viime vuonna kylvämäni chilit eivät ehtineetkään kypsyä, olin ehkä liian myöhään liikkeellä.. Täytyy vielä kokeilla sitä styrox-talouspaperi -versiota kylvössä.

Lajikkeena on Vampire F1 ja toisessa päässä ulkomailta ostetuista, kuivatuista chileistä otetut siemenet. Jännää tämä ensimmäisen kylvön seuranta. 

Tänään hiihtolenkilläkin tuntui jo keväiseltä, aurinko paistoi ja parisen astetta pakkasta

Hatuttaa

En ole koskaan ollut hattuihminen. Mutta tällä iällä pitäisi jo olla. Hautajaistilaisuutta varten muutama vuosi sitten kävin ensimmäisen kerran hattuliikkeessä ja ostin mustan hatun. Nyt olisi tiedossa iloisempaa juhlaa kesällä ja hattu pitäisi löytää. On se vaikeaa. Helsingissä käydessäni poikkesin hattuliikkeeseen ja siellä ammattitaitoinen modisti Helena Toivo yritti vakuuttaa minut oikean hatun valinnassa. Ensiksi pitää olla mekko tai ainakin väri ja kangasmallit. Ja siitä se lähtee. Lyhyet hiukset ja silmälasti asettavat omat haasteensa hatun hankinnassa. Tässä muutama otos peilin kautta kuvattuna. En ole lainkaan varma, että mikään alla olevista on hattuni, ainakin väri taitaa muuttua. HopeHatin valikoima on kyllä valtava, on mistä valita, ja jos ei ole niin siellä tehdään. Saas nähdä miten hatutuksen käy.

Tämä pipomainen huopahattu on lämmin ja helppo sujauttaa päähän, ei tule yhtään hattumainen olo.

Junamatkat Helsinkiin sujuvat nopeasti Pendolinolla, mutta ei niin nopeasti etteikö ehtisi kutoa sukkaparia. Nämä syntyivät  meno- ja paluumatkalla. Ja sain taas jämälankoja kulutettuja 150 g.

Oma mysli - paras mysli

Omatekemää on hauska kehua, kun ei ole mitään vertailukohdetta vieressä. Mutta kyllä siitä myslistä tuli hyvää.

Laitoin puhtaalle pannulle

noin 2 dl kaurahiutaleita
kourallinen kurpitsansiemeniä
kourallinen auringonkukansiemeniä
kourallinen rusinoita
hiukan pellavansiemeniä
pari ruokalusikallista omatekoista kuusenkerkkäsiirappia

annoin paahtua pannulla viitisen minuuttia, vähän liikuttelin välillä. Tämä seos leivinpaperille jäähtymään, murskasin vähän leikkuuveitsellä  ja purkkiin. Nautitaan maustamattoman jugurtin kanssa aamiaisella.

Yrtin kuvata vakaalla kädellä, mutta en saanut onnistumaan. Liekö syynä tämä hämärä päivä, aurinkoa ei näkyvissä.

Piti tulla luontokuvia

Tämä postaus piti olla kauniista, lumisesta luonnosta. Kävin hiihtelemässä reilun 15 asteen pakkasessa. Taskussa oli sekä kamera että puhelin. Kameran akku tyhjeni välittömästi pakkasessa ja Lumia ei toimi ulkona hipaisulla ainakaan hanskat kädessä. Luonto oli kaunis: valkoista lunta maassa ja puissa, aurinko pilkisti puiden lomasta. Olin hiintämässä sekä auringon nousun että laskun aikaan. Se niistä luontokuvista.

Haluan kuitenkin kertoa ainoasta, ja hyvästä ale-ostoksestani. Tarvitsin uudet lenkkitossut, edelliset kuluivat sisältä puhki. Löysin erinomaiset Salomon-merkkiset tossut 50 % alennuksella, ovh oli peräti 139 euroa, siis nyt puoleen hintaan. Löysin oikean koon ja siitä laatikosta puuttuikin 50 % alennustarra. Menin myyjän luo ja pyysin että hän laittaisi tähänkin sen alennuksen. Niin teki. Samalla hän vähän katsoi minua pitkään ja sanoi, että nämä ovat huippujuoksukengät. Totesin siihen, että niin pitääkin olla. Vaikka en ole mikään huippujuoksija, tykkään että juoksu/hölkkäkenkien pitää olla paitsi jalkaan hyvin sopivat myöskin hyvälaatuiset. Maksoi mitä maksoi. Muutenkin jalkani ovat melko ongelmalliset. Huvitti vain tuo myyjän toteamus, mutta mitäs siitä. Tarvitsee yli kuuskymppinenkin kunnon kengät liikuntaan.

Yleensä minulle sopii Niken kengät lestiltään, mutta nämä ovat todellinen löytö.

Askartelua ja ulkoilua

Näiden pyhien ja välipäivien aikana on hyvä aikaa tehdä kaikenmoista sekä sisällä että ulkona. Ulkoilusää on taas mitä parhain. Maa on valkoinen ja huomenna pääsen taas hiihtämään, tänään meni vielä sauvakävellen.

Valmistin pienen mekon (vaatii vielä viimeistelyä). Olen joskus ostanut nettikaupasta bambulankoja, ja nyt nekin tulivat käyttöön. Lankaa on sen verran paljon, että toinenkin hame on tuosta langasta jo puikoilla.

Viimeistelin myös joskus aloittamani klipsulaukun. Ompelin enstex-kankaasta vuorin ja laitoin pohjaksi vielä palan jonkinlaista puristettua muovilevyä (sille en tiedä nimeä). I-pad -paketin pehmustetta. Ompelin myös piiloon lenkit mahdollista olkahihnaa varten. Olkahihnaksi lainaan tarvittaessa hopeanväristä  ketjua toisesta laukusta.

Pihan pihlaja notkuu lumen painosta. Ja mites se sanonta kuuluikaan, ettei pihlaja kanna molempia - marjoja ja lunta. Niin vaan jaksaa kantaa. Tilhejä olen odotellut ruokailemaan, missä lie viipyvät.

Pihlaja kuvattu pimeässä ilman salamaa.

Luumupuu talvivaipassa.

Meillä ei onneksi ole ollut sähkökatkoja, vaikka raskas lumi painaakin puita. Ei onneksi sähkölankojen päälle.