Myrskyn jälkeen...

on pouta sää. Ja toivottavasti myös lämpenee kesää kohti. Piha on vielä vähän "räjähtäneessä" kunnossa, kun en vieläkään tiedä nousevatko kaikki perennat vai perkkaanko kukkapenkit. Toissasyksynä laittamani mansikkapenkki on rikkaruohojen valtaama, vaikka laitoin muovit. Tälle penkille teen samoin kuin kahdelle muulle, siirrän taimet lavakauluksien sisälle. Mutta vasta syksyllä.

Perunaa on tulossa, jos kaikki menee niinkuin on ajateltu. Alku hyvä.

Eikä noiden parsojen pitänyt nousta tästä kohtaa. Luulin jo että kaikki on menetetty, ja ehdin ostaa jo yhden uuden. Mutta hyvä näin. Odottelen vielä josko tulisi lisää yllätyksiä.

Akilleijat kukkii, heti kun kullerot lopettivat kukintansa. Kyllä tästä vielä kesä tulee.

Menossa on tuhkapensasaidan hävitys meidän ja naapurin välistä. Pensasaita on parhaat päivänsä nähnyt ja viime talvi teki vielä tuhojansa. Taidamme jättää pensasaidan tyystin pois tonttiemme rajalta.

Lämpö antaa odottaa

Luulin jo eilen, että nyt alkaa kesä. Aurinkoinen, tuuleton päivä tuntui jo lämpimältä, vaikkei mittarissa ollut kuin 12 astetta. Tänään taas tuulee ja vähän piskottelikin. Saadaan odotella lämpimiä kesäpäiviä. Kesäkukkiakaan en ole raaskinut vielä ostaa muutamaa miljoonakelloa ja markettaa lukuunottamatta. Odotan vielä.

Kuitenkin päätin siirtää sisältä kaikki taimet terassille. Istutin tomaatit jo ulos, paprikat saavat jäädä vielä muovin alle hyllykköön. Varmuuden vuoksi peitän tomaatitkin harsolla yön ajaksi.

Turun tuliaisina saamani kirsikka kukkii. Ehkä tulee kirsikoitakin, ainakin mehiläiset ovat kukkien kimpussa. Kun taas luumupuussa on vain muutama kukka, eikä omenapuussa ainoatakaan. Vuodet ovat erilaisia.

Tänä keväänä epäonnistuin täysin avomaakurkun ja kurpitsan taimien kasvatuksessa. Ehkä kylvökseni olivat liian lämpimässä, kun taimista tuli pitkiä honteloita, eivätkä ne näytä selviytyvän. Tuostakin oppii seuraavaa kevättä varten.

Puutarhassa on pari ihmekasvia, joiden alkuperä eikä lajike ole tiedossa. Ehkä ovat vain rikkaruohoja. Annan kasvaa hetken ja heitän sitten pois.

Tämä ei ole lipstikka, vaan joku muu

Tämänkään alkuperä ei tiedossa, kukkikoon aikansa

Kahdesta pienestä mesimarjan taimesta on kehkeytynyt melkoinen pehko, kukkia ainakin on ja lisää tulee. Marjoja odotellessa.

Viime viikolla kävin ensimmäistä kertaa vierailulla mummoni kotipitäjässä, ja vielä oli 1800-luvulla rakennetun mummoni kotitalon puolikas jäljellä. Olipa kaunis ympäristö Lestijärven rannalla. Kiva, että vielä sain nähdä tuon talon, ennen kuin siitä aika jättää.

Talovanhus, taustalla siintää Lestinjärvi.

Kevättä kohti - ensimmäinen kylvö

Luin kahdesta blogista - Sauvajyvänen ja Eilistä & Paistoa - että nyt olisi oivallinen aika kylvää chiliä. Niinpä hain heti kaupasta siemeniä ja kylvin lukemieni ohjeiden mukaan. Nyt on rasia astianpesukoneen viereisessä kaapissa odottamassa itämistä. Viime vuonna kylvämäni chilit eivät ehtineetkään kypsyä, olin ehkä liian myöhään liikkeellä.. Täytyy vielä kokeilla sitä styrox-talouspaperi -versiota kylvössä.

Lajikkeena on Vampire F1 ja toisessa päässä ulkomailta ostetuista, kuivatuista chileistä otetut siemenet. Jännää tämä ensimmäisen kylvön seuranta. 

Tänään hiihtolenkilläkin tuntui jo keväiseltä, aurinko paistoi ja parisen astetta pakkasta