Puolassa

Kuopion reissun jälkeen suuntasin sisareni ja hänen aviomiehensä kanssa Puolaan suunnistuskisoihin. Varsovan kentältä vuokrasimme auton ja ajoimme noin 100 km etellään Pulawyn kaupunkiin, kisat olivat aivan kaupungin lähistöllä. Menomatkalla ihastelin suuria omenatarhoja, silminkantamattomiin omenapuita, jotka notkuivat hedelmien painosta. Välillä oli maissipeltoja, vadelmatarhoja, tomaatti- ja kurkkuviljelmiä. Hyvä sato siellä on tulossa. Toivottavasti saavat tuotteensa kaupaksi.

Kuvassa näkyy heikosti omenat, kuvattu auton ikkunasta.

Harjoitussuunnistuslenkillä löysimme sieniä metsästä; kantarelleja ja torvisieniä. Niitähän oli kaupan tienvarsikojuissa ja sieltä kotiutui pari litraa tuoreita kantarelleja. Matkan tarkoitus oli suunnistuskisoihin osallistuminen. Ja maastot olivat tällä kertaa todella haastavia; syviä rotkoja, syviä suppia, käyräkarttaa, umpeenkasvaneita niittyjä, tiheikköjä. Olipahan maastot, ei auttanut muu kuin laskea rinteitä pyllymäkeä alas ja kiivetä ylös yrittäen ottaa tukea puista ja puunjuurista. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Voitin kokonaiskisan ja sisareni oli toinen. Oli ne maastot muillekin vaikeita eikä vauhtia voinut pitää. Kisoissa oli vain noin 250 osallistujaa, mukana pieni ukrainalaisten ryhmä. Silmiinpistävää oli, kuinka he esiintyivät ryhmänä omaa kansallisuuttaan korostaen - I love Ukraine -napit rintapielissä ja Ukraina-lippikset päässä. Toivoa sopii että kansa voisi jatkaa yhteiseloaan rauhassa.

Kartan käyräväli 5 m.

Sprintin viimeinen rasti ja maali, sää sumuinen aamuisen sateen jäljiltä.

Pulawyn pikkukaupungissa oli paljon kauniita puistoja, ja viehättäviä istutuksia sekä vanhoja rakennuksia. Perjantaipäivä osui puolalaiseen vapaapäivään (Marian taivaanastumisen muistopäivä). Lauantaina,  jolloin oli tarkoitus kiertää kaupungilla, oli  ankara ukonilma iltapäivällä; salamoi ja satoi kaatamalla. Onneksi saimme suunnistaa poutasäällä. Se mitä jäimme kaipaamaan, oli tori ja paikalliset käsityöläiskojut. Niitä ei sattunut tässä kaupungissa olemaan.

Sybillan temppeli 1800-luvulta palatsin puistossa.

Matkallahan pitää aina olla käsityö mukana. Nyt valmistui luutu/tiskirätti bambulangasta sekä yhdet junasukat, ja alulle sain kämmekkäät..