Tänään on ollut ihastuttava kevätpäivä – muutama aste pakkasta, aurinko paistaa ja hanki kimaltaa. Tein aamulla reilun 20 kilometrin hiihtolenkin. Kävin saaressa katsomassa sukulaistytön kesämökkiä; terassin edestä olivat jo lumet sulaneet, valkoinen pupu loikki pihassa. Tuoksui keväältä.
Hiihtolenkki oli muuten hauska, mutta tuuli oli tuonut ladulle oksia ja havuja, melkoista tökkimistä paikoitellen. Ehkäpä tällä lenkillä kunto nousi, ainakin väsyin.
Nyt odottaa olohuoneessa iso työmaa; pitää poistaa kaikki taulut seiniltä, verhokiskot, lattia- ja kattolistat jne. Olen vihdoin päättänyt, että 80-luvun lastulevyseinät saavat uuden ilmeen, nyt haluan peittää kaikki raot seinissä, ehkäpä levyt ovat jo sen verran ”eläneet”, että voidaan tilkitä rakennusvaiheessa jätetyt raot. Ja olen kyllästynyt verhokoteloon – se saa nyt lähteä. Olen tilannut remonttireiskan ensi viikonlopuksi, mutta hänen työtään nopeuttaakseni teen valmistelevaa remonttia.
 |
| Tästä lähtee verhokotelo pois. |
Mikähän ”villitys" oli 80-luvulla, kun kaikki seinät piti levyttää lastulevyin ja joka huoneeseen tehtiin raskaat verhokotelot.. Nyt kun katson tuota ikkunaseinää ilman verhoja, se näyttää tosi rumalta. Seinät tulevat saaman valkoisen tapettipinnan ja kattolistoiksi valitsen vähän kauniimman kuin nykyinen rima. Verhoratkaisu on vielä vähän avoin, laitanko kiskon koko leveydelle vai vain sivuverhoja varten. Koko leveydeltä tulisi verhotagon pituudeksi 5 m! Täytyy sitä vielä pähkäillä ja käydä katsomassa eri vaihtoehtoja. Minulla on kauniita sivuverhoja, jotka täytyy vaan sovittaa uusiin ratkaisuihin. Purkutyötä riittää koko viikoksi.
1 kommentti:
Onnea remontille. Vaikka raot eivät ole levyjen välillä suuren suuret, ne häiritsevät sekä taulujen sijoittelussa että ovat jo taakse jäänyttä aikaa.
Tänään oli tosiaan auroinkoista ja keväistä.
Lähetä kommentti