Lehdistä teen sydämiä letittämällä. Löysin ohjeet askartelukirjasta Maija Paavilainen; Askartele kaunista kotiin luonnon materiaaleista. Sydämistä postaus tuonnempana kunhan valmistuvat.
lauantai 11. elokuuta 2012
Luonnosta löydettyä
Kävin tänään suunnistuskilpailuissa. Suunnistukseni sujui hyvin, vain yksi pieni virhe. Toiseksi viimeiselle rastille juostessani askel pysähtyi - kantarelleja! Meilläpäin löytää hyvin harvoin kantarelleja metsästä. Jatkoin kumminkin suunnistustani maaliin saakka. Maalissa kysyin, saanko mennä poimimaan kantarellit. Sain luvan, mutta ilman karttaa. Muistini sopukoihin olin tallentanut paikan - ei ollut kovin pitkä matka polulta. Ja löytyihän ne. Poimin kaikki, niitä oli yhden kastikkeen verran. Olin tyytyväinen.
Paluumatkalla pysäytin autoni tien varteen ja katkoin muutaman osmonkäämin. Suihkutin niihin hiuslakkaa, toivottavasti kestävät. En hoksannut ottaa kuvaa kasvupaikalla.
Lehdistä teen sydämiä letittämällä. Löysin ohjeet askartelukirjasta Maija Paavilainen; Askartele kaunista kotiin luonnon materiaaleista. Sydämistä postaus tuonnempana kunhan valmistuvat.
Lehdistä teen sydämiä letittämällä. Löysin ohjeet askartelukirjasta Maija Paavilainen; Askartele kaunista kotiin luonnon materiaaleista. Sydämistä postaus tuonnempana kunhan valmistuvat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Sinulla kävi tuuri kanttarellien suhteen. Muistaakseni kaupassa maksoivat 12 euroa kilo.
Osmankäämeistä on näköjään tulossa mukavat kranssit.
Ehkäpä tiistain retkellä löydämme lisää.
Suunnistus on alkanut kiinnostamaan minuakin, ei kilpamielessä, mutta haarrastuksena. Kompassia opettelin viime talvena pitkän paussin jälkeen käyttämään.
Omankäämit on komeita. Kerran minulta hajosi yksi maljakossa ja jälki oli hurjaa. Poksahtanut ja valkeaa villaa joka puolella!
Hiuslakka siis estää tuon pohsahduksen?
Lähetä kommentti