Poroa kinkun jälkeen

Vaikka ostin "vain" viiden kilon joulukinkun, siihen miltei jo kyllästyi. Keitin lopuista siivuista peruna-kinkku-keiton. Viikonloppuna valmistin poroa. Hankin syksyllä isomman erän pronlihaa pakkaseen. En ole aikaisemmin kovin usein ostanut poroa, mutta nyt sitä tulee käytettyä. Otin sulaamaan luutonta lapaa. Annoin lihan sulaa jääkaapissa yhden vuorokauden ja ennen valmistusta liha sai vielä olla leikkuulaudalla tunnin huoneen lämmössä. Leikkasin lihan isohkoihin paloihin, maustoin palat suolalla, pippurilla ja kuivatuilla yrteillä (timjamia. rosmarinia ja salviaa)
Ruskistin palat kuumalla pannulla  (voissa) ja laitoin sen jälkeen Tagine-pataan. Huuhtelin pannun vielä ja kaadoin "lihaliemen" pataan lihojen päälle. Ruskistin joukkoon myös keltasipulia. Taginessa hiljaisella lämmöllä lihat muhivat noin kaksi tuntia ja oli mureaa ja hyvää. Tagine-pata on parhaimpia tekemiäni ostoksia.

Tänä jouluna joulukuusessai on ainoastaan itsetehtyjä koristeita. Sain sopivan pienen kuusen sisareni metsästä, kynttilöitä en tällä kertaa laittanut lainkaan.

Joulun aikaan olen hiihtänyt, suunnistanut ja ulkoillut koiran kanssa. Nyt ilma näyttää lauhtuneen ja vettä sataa. Toivottavasti lumet pysyvät.

Aattoillan räiskettä odottelemme koiran kanssa pelonsekaisin tuntein.

Hyvää Uutta Vuotta!

Lunta tulvillaan....

ja niin edelleen. Olen iloinen sankasta lumisateesta. Lumihan kuuluu talveen. Luulen että huomenna kaivan sukset esille ja lähden hiihtämään; kahden kilometrin valaistu latu lähtee miltei kotiovelta. Voiko paremmin olla.

Kyllä siellä kynttilä lepattaa sisällä.

Nyt iltaan mennessä pensas on kokonaan peittynyt lumen alle.

Tänää leivoin gluteenittomia leivonnaisia tulevia pyhyä varten. Gluteenittomat jauhoseokset käyttäytyvöt eri tavoin kuin normaali vehnäjauho. Ei niistä leivonnaisista kovin kauniita tullut, mutta maku ratkaisee ja siinä ei ollut mitään moitittavaa. Tein piparkakkuja, pasteijoita ja hillopullia.

Aamulla varhain leivoin tai oikeastaan liikuttelin saaristolaisleivän ainekset ja paistoin leivän vuoassa. Hyväähän se on graavikalan seurana.

Olen ollut melko laiska bloggaaja viime kuukausina. Nyt kerään ajatuksia uusiin aiheisiin ja rauhoitun juhlapyhien viettoon.

Toivotan kaikille Hyvää ja rauhallista Joulua!

Helppo hedelmäkakku

Löysin Kotikokki.net -sivustolta hedelmäkakun reseptin, ei vatkaamista ja vaivaamista. Muuntelin ohjetta hieman. Ja tässä oma versioni.

Hedelmäkakku

5 dl venhnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
kuivattuja aprikooseja noin 1 dl
appelsiininkuorta (rasia)
sukaattia (rasia)
3 kananmunaa
1 dl maustamatonta jugurttia
150 g voita sulatettuna

Yhdistä kaikki kuivat aineet ja hedelmät, lisää kananmunat (ei vatkata, rikotaan rakenne). Lopuksi jugurtti ja jäähtynyt voisula.

Paista 175 asteessa noin tunti.

Ja illalla valmistuvat nämä töppöset jämälangoista. Pikku-prinsessa saa pukinkontissa muutakin lämmintä.

Kermainen lehtikaalikeitto

Lehtikaalia kasvaa vielä kasvimaalla. Mietin kasvaakohan samoista taimista keväälläkin. Lunta ei valitettavasti ole ja maakin vain hiukan jäässä. On noita pieniä kaalenlehtiä muutama poimitavaksi seuraavaankin ruokaan. Saa luntakin tulla, mielellään kaivelisin lehtikaalia lumen alta.

Riivin kaalista keskiruodon pois ja huuhtelin juoksevan veden alla. Valion sivuilta löytyi resepti, jota vähän muuntelin.

Lehtikaalikeitto

1 sipuli
noin 1/2 l lehtikaalia
2 dl ruokakermaa
1/2 l vettä
2 rkl voita
oreganoa, salviaa (kuivattua)
suolaa ja pippuria
2 tl maizenaa

Laita voi kattiaan ja lisää sinne pilkotut sipulit, saavat muhia pari minuuttia. Lisää lehtikaalet ja kuivatut yrtit, saa edelleen muhia pari minuuttia. Lisää vesi ja keitä noin 15 min. Soseuta sauvasekottimella ja lisää kerma. Lopuksi vielä maizena, anna kiehahtaa hetki. Viimeistellään suolalla ja pippurilla maun mukaan.

Tarjoilin keiton keitettyjen kananmunien ja paahdetun ruisleivän kanssa.

(Alkuperäisessä reseptissä oli käytetty Valion 3 yrtin kermaa, eikä lainkaan maizenaa)

Itsenäisyyspäivän jälkeen

Eilen katsoessani Linnan juhlia TV:stä muistelin vanhempieni osallistumista vastaanotolle vuonna 1959, silloin meillä ei ollut televisiota eikä tainnut tullakaan noin kattavaa lähetystä. Muistan vieläkin äitini ompelijalla teettämän juhlapuvun; tummansininen polven alapuolelle ulottuva puku, jossa oli kaula-aukkkoa koristamassa valkoinen pliseeraus. Siihen aikaan oli harvinaista, että meidän suedulta kutsuttiin maanviljelijöitä juhliin. Tilaisuus on jäänyt "pienen tytön" mieleen.

Askartelukerhomme kokoontui eilen kotiini ja teimme joitakin olkiaskarteluja, ja myöskin virkkauksia oli esillä. Tekniikóita vaihdeltiin puolin ja toisin. Valmistin muutaman olkikoristeen himmeli mukaanlukien. En vielä tiedä himmelin sijoituspaikkaa, kun minulla jo roikkuu yksi omatekemä himmeli katossa.

Adventin aikaa

Onneksi maassa on hitusen valkoista, lumeksi sitä ei voi vielä sanoa. Mutta Adventin aikaan sytytän ulkovalot ja kynttilät. Valo piristää. Ensimmäinen adventtikynttiläkin on sytytetty. Kiireinen viikonloppu on takana, kaksi joulukonserttia kirkossa - avustajana molemmissa. Nyt on piparkakkutaikina tekeytymässä huomista leivontaa varten. Tästä alkaa rauhallinen joulun odotus. En kuulu "jouluhössöttäjiin", mutta teen pikkuhiljaa joulua omalla tavallani.

Kynttiläjalka on oma tekele.

Uusi klipsulaukku valmistui. Laitoin tuohon myös enstex-kankaasta vuoren ja ompelin  vetoketjun. Laukku on siten vähän tukevampi. Muuten toteutin vanhalla tekniikalla. Laukun hihna vaatii vielä tuunausta, ehkä teen kokonaan uuden. Tarrakiinnitys läpässä ja pieni klipsuruusuke koristeena.