Pyöräilin neljä kilometriä suunnistuspaikalle, vastatuuleen. Aurinko paistoi ja rastit löytyivät hyvin.Vieläkin sain paikoitellen juosta umpihangessa, olin väsynyt mutta onnellinen maalissa. Taas yksi reitti takana. Pyöräillen kotiin.
Illalla katson netistä tuloksia ja totean, että tänäänkin oli noin 250 suunnistajaa ollut iltarasteilla huolimatta aikaisesta keväästä. Selaan tuloksia ja huomaan, että nimeni jälkeen lukee hylätty. Mitä ihmettä. Tarkemmin karttaa tutkiessani tajuan, että olen huolimattomasti lähtenyt "oikaisten" kutoselta ja jättänyt seiskarastin käymättä. Eipähän tuo haittaa - tärkeintä on liikkuminen.
Ja kevät etenee vauhdilla, hentoja kukkasia nousee penkistä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti