-

-

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Adventtina

Adventti = joulun odotusta ja siihen valmistautumista. Tätä aikaa on kutsuttu myös pikku paastoksi. Ensimmäinen kynttilä on sytytetty, ja kuuntelin tällä kertaa Hoosiannan televisiosta Kallion kirkosta. Musiikillinen palvelus.

Meinaa pientä flunssaa iskeä, mutta eiköhän näillä kotikonsteilla -  mehuilla ja valkosipulilla tästä selvitä.



Hyvää adventin aikaa synkeästä syyssäästä huolimatta!

lauantai 21. marraskuuta 2015

Ensilumi

Viime yönä oli alkanut sataa ja tänään luonto näytti kauniilta. Takapihallakin on "siistin valkoista". Nyt illalla kaivoin auton lumesta ja oli sitä keryynyt melkoinen kerros auton päälle. Tarkoitukseni oli päivällä käydä suunnistamassa, mutta luovuin ajatuksesta tällä kelillä. Kolmisenkymmentä rohkeaa oli ollut rasteja etsimässä. Tyydyin "umpihankikävelyyn" pyöräteillä, hiki tuli siinäkin. Lumiaurat eivät ole vielä kaupunkliikenteessä.



Toivottavasti nämä lumet pysyvät ja lisää tulee.

perjantai 20. marraskuuta 2015

Joskus pelkkä riisipuuro on hyvää…



Aika ajoin ennen joulua tunnen vieläkin lievää ahdistusta. Juontaa juurensa yli kolmenkymmenen vuoden taakse, jolloin nuorena, työssäkäyvänä perheenäitinä tunsin riittämättömyyttä aina joulun lähestyessä. Jo lokakuun alusta lähtien minulta alettiin kysellä, mitä olen leiponut, onko siivoukset aloitettu, mites ne joululahjat….. tätä jatkui useamman vuoden pari kolme kuukautta ennen joulua. Ja minulle olisi haluttu antaa hyviä reseptejä; ”torttutaikina pitää tehdä itse ja voihin”… Olen aina ollut kovin itsepäinen ja en ottanut koskaan vastaan ulkoapäin tulevia vaatimuksia – päinvastoin sisälläni heräsi aina kapina noiden kysymysten äärellä. Ohitin ne olan kohautuksella. Mutta jotenkin sisimmässäni tunsin aina ahdistusta. Nyttemmin jo useamman vuoden ajan tämä kyselijä/neuvoja on itse antanut periksi voimien ehtyessä. En kuitenkaan voi sille mitään, että vieläkin ahdistun, kun ympärilläni aletaan ”hössätä” joulusta. Ja vältän kaupassa käyntiä (muuten kuin ruokakaupassa), kun minusta tuntuu että kaikilla on kiire.

Nautin kynttilöiden lepatuksesta, vielä enemmän kun ne lepattavat ulkona lyhdyissä. Tykkään omassa tahdissani leipoa jotakin hyvää, kun minulta ei kukaan kysele eikä aseta ehtoja. Valmistan itselleni perinteisiä, kotoa perittyjä jouluherkkuja. Joululahjojen hankinnassa olen aina mielestäni ollut järkevä; lahjan pitää olla jotenkin tarpeellinen saajalleen. Ja nyt lasten ollessa jo aikuisia lahjaostot ovat jääneet. Tykkään käydä jouluna kirkossa joko aattona taikka jouluaamuna. Minussa sittenkin asuu pieni jouluihminen.

Keskiviikkona keitin riisipuuroa, sitä teki mieli ja se maistui hyvältä. Ja loppu puuro vadelmakiisselin kanssa erinomaiselta.

Eilen tein piparkakkutaikinan Kinuskikissan ohjeen mukaan. Leivoin ne tänään. Maistui hyvältä.



Kudon sukkaa hyväntekeväisyyskohteeseen. Odotan lumisadetta ja hiihtokelejä. Pian ne ovat täällä. Huomenna vielä suunnistan metsässä.

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Budapest - siltoja ja palatseja

Budapest on kaunis kaupunki myös syksyllä. Kymmenen siltaa halki Tonavan, ja toinen toistaan kauniimpia. Paljon puistoja, patsaita ja palatseja. Katukuvassa ei näkynyt se, että Unkarissa keskipalkka on noin 800 euroa netto, kuulemma tärkeimmät henkilöt kuten jalkapalloilijat ja lääkärit tienaavat tuon tuplasti. Elintarvikkeet olivat halpoja, mutta muuten en tutustunut kauppojen hintahaitariin. Olinhan suunnistusmatkalla.

Sprinttisuunnistus Buda-linnan kaduilla ja sokkeloissa oli mielenkiintoista ja antoisaa. Selvitin radan kolmanneksi nopeimpana sarjassani. Siis onnistuin hyvin kovista haasteista huolimatta.


Metsäsuunnistus meinasi muodostua pohjalaistytölle ylitsepääsemättömäksi haasteeksi - korkeat mäet - miltei vuoret - tuottivat eka päivänä vähän hankaluuksia. Mutta kun niitä yhden harjoittelun jälkeen oppi lukemaan, nimittäin korkeuskäyriä kartalta, niin johan suunnistus oli nautittavaa ja onnistumisiakin tuli. Hauska kokemus. Hyvin järjestetyt suunnistuskisat, osanottajia paljon ja aurinkoinen sää suosi marraskuisena viikonloppuna.

Kukkia vielä metsässä

Gellertin kukkulalta oli upea näköala, sumu haittasi näkyvyyttä.

Auringonlaskua neljän aikaan, harjoitusmaaston kukkulalla.

Patsas Gellertissä.


Aina matkan aikana valmistuu edes yhdet sukat. Tässä valmiit Olga-sukat.


Sivun näyttöjä yhteensä

Hae tästä blogista