-

-

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Sienipiirakka

Tämä on ihan tavallinen sienipiirakka. Sieniä on vain melko vähän metsissä. Löysin tasan viisi lampaankääpää. Piirakkaan käytin lampaankääpien lisäksi viime syksyn kuivattuja haperoita kourallisen. Kuivatut haperot liotin vedessä.

Sienipiirakka


Pohja:

125 g voita
3 dl vehnäjauhoja
suolaa
3/4 dl kylmää vettä

Nypi taikina tasaiseksi ja levitä leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan, esipaista noin 10 min 225 asteessa. Pistelin piirakkapohjan haarukalla.

Täyte:

noin 5 dl sieniä pilkottuina
1 iso sipuli
1 valkosipulin kynsi
mustapippuria
suolaa
Nämä paistetaan/kuullotetaan pannulla öljyssä.
Sieniseoksen päälle vuokaan mozzarella-juustoraastetta, ja munamaito viimeiseksi: 2 munaa, 2 dl maitoa, 2 dl juustoraastetta

Paistetaan vielä noin puoli tuntia.

Piirakasta tulisi täyteläisempi, jos käyttää kermamaitoa taikka korvaa osan maidosta kermaviilillä.

Lampaankääpä muuttuu paistettaessa kellertäväksi.



Toivon mukaan sieniä löytyy vielä, eikä tule hallaöitä. Tällä hetkellä sienisato näyttää meidän leveysasteella hyvin niukalta.

Pitkästä aikaa tein myös siemennäkkäriä, ja sehän maistuu pelkän levitteen kanssa taikka ihan ilman.


torstai 27. elokuuta 2015

Betonikokeilua

Olen ihastellut Facebookin ryhmissä ja netissä muutenkin toisten tekemiä betonijuttuja. Pitihän minunkin kokeilla, kun kuivabetonia oli vähän säkin pohjalla. Tein kuivabetonista löysän "taikinan" ja liotin puuvillapitsiliinaa niin, että se oli kauttaaltaan betonimassan peitossa. Asetin betoniliinan kukkaruukun päälle kuivumaan. Ja alla on lopputulos, myös kynttilänvalossa.

Kuivabetonin olisi voinut siiviöidä veteen, niin olisi tullut varmaan parempi lopputulos. Taidan jatkaa näitä kokeiluja, kunhan löydän kirppiksiltä sopivia puuvillapitsiliinoja. Varastoissani olvevia pitsiliinoja en raaski tuohon käyttää, ja luulen että puvillalangasta virkatut liinat sopivat parhaiten tähän.




maanantai 24. elokuuta 2015

Hyvä, paha aurinko

Ollaan saatu nauttia kauniista kesäpäivistä pitkään ja aurinkoa on riittänyt. Ei saisi valittaa, mutta aurinko tekee minut saamattomaksi ja veltoksi - mitään ei tahdo saada tehdyksi loppuun saakka. Siltä ainakin tuntuu.

Tänään vihdoin sain maalatuksi kuormalavat, aikaisemmin olin sipaissut pohjamaalia. Jätin siniseksi petsatut eurolavat ilman maalia. Katson myöhemmin jos kaipaavat ehostusta. Ja toisaalta eihän nuo lavat näy tässä minun tapauksessani. Vinhaa pintaan.




Siis tästä tulee pieni sohva terassilleni. Vielä puuttuu superlonpatja, jonka päällystän kankaalla. Etsin kirpputorilta tai kierrätyksestä sopivaa superlonpatjan palaa, Päällimmäiseksi tulee nuo räsymatot, jotka ovat nytkin paikallaan. Katkaisin pitkän maton ja sain siitä sopivasti kaksi pätkää.


En kiinnitä lavoja mitenkään toisiinsa, niin on helpompi laittaa "sohva" talviteloille.

Olen kesän aikana kutonut matkoilla muutaman sukkaparin ja pari sytomyssyä. Tässä viimeisin sytomyssy valmiina lähetettäväksi tarvitsijalleen.


Säätiedotus lupaa sateita loppuviikolle. Luonto todella kaipaa vettä. Ja siitähän pitävät myös sienirihmastot. Hyvää sienisyksyä odotellessa muutamia kanttarelleja olen onnistunut löytämään.

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Kirsikat linnuille

Pienikin puutarha vaatii jatkuvaa hoitoa. Huomasin tämän nyt taas, kun lähes kaksi viikkoa olin suunnistamassa, välillä piipahdin kotona pesemässä vaatteita. Virosta palattuani sain todeta, että ensimmäistä vuotta satoa tuottava kirsikkapuu oli putsattu miltei tyhjäksi. Vain kolme kirsikkaa jäljellä. Maistuivat hyvin linnuille. Ja muutenkin vähän on huonossa hapessa puutarhan kasvit siellä täällä.

Viron suunnistusviikolla paistoi aurinko ja maastot olivat haastavia ja osin rasittavia. Mutta suunnistus sujui siitä huolimatta melko hyvin. Tässä kuvassa olen lähdössä kaupunkisuunnistukseen (sprinttikartalla). Muuten tuokin meni hyvin, mutta kartassa oleva avonainen portti olikin kiinni ja tuli ylimääräinen kierto. Tallinnan rastiviikon järjestelyistä vastasivat reippaat nuoret, kaikki alle 30 vuotiaita. Järjestelyt toimivat sujuvasti ja oli mukava seurata iloisten nuorten puuhaa.


Virolaiset vai pitäisikö sanoa eestiläiset ovat ystävällisiä niin liikenteessä kuin muutenkin. Auliisti antoivat tietä jalankulkijoille ja autoilijoille risteyksissä. Tallinnassa kävin eka kertaa Karnaluksissa, onhan se mahtava paikka käsityötarvikkeiden ostamiseen - kunhan olisi tiennyt mitä tarvitsee. Sitten seuraavalla kerralla.

Kadriorgin puiston ruusutarhaa.


Mutta puutarhaan: Vadelmia tulee muutamasta pensaasta paljon ja mansikoitakin sain pienestä maasta muutaman litran. Ötökät vaivaavat niin papuja kuin lehtikaalia, ja tomaateissakin on joku nakertaja. Tarkempi perehtyminen yrttien ja vihannesten kasvatukseen olisi tarpeen. Vielä kukkii sadonkorjuuaikaan.




tiistai 4. elokuuta 2015

Viehättävä Göteborg



Vietin viikon Göteborgissa suunnistusviikolla. Göteborgissa olen piipahtanut myös muutama vuosi sitten, mutta nyt viivyin kauemmin. Ainoa miinus matkalla oli jokapäiväinen sade, ainoastaan viimeisenä päivänä paistoi aurinko koko päivän.

Mutta kaupunkina Göteborg oli kaunis, pieni suurkaupunki. Satamakaupunki, jossa kaikki telakat oli jo lopetettu, mutta "kuoret" jätetty jäljelle. Telakoista muistuttivat nostokurjet, hissit ja vanhoihin tehdasrakennuksiin tehdyt hotellit ja asuinkerrostalot. Siellä on haluttu säästää kaikki mitä on voitu. Vanhoja seiniä ei ole purettu, vaan sisätilat on vain uusittu. Asuimme myös vanhaan telakkarakennukseen tehdyssä hotellissa, Quality 11.

Kaupungin halki virtaavan Göta-jokea pitkin kulki säännölliset lauttavuorot ja kaupunginosasta toiseen oli helppo kulkea lautalla. Keskustassa oli säilytetty myös ns. maaherrantaloja, joiden alakerros oli rakennettu kivestä ja pari seuraava kerrosta puusta. Oppaan mukaan suurin osa on tällä hetkellä vuokra-asuntoina. Ja se vihreys pisti silmään, suuria puistoja, kauniita istutuksia ja huipennuksena laaja ruusupuisto.

Nyt kun viikon teemana oli suunnistus, haluaisin matkustaa joskus vielä lomalle Göteborgiin ja tutustua myös sen laajaan kulttuuritarjontaan.

Muutama kuvapläjäys sateiselta matkalta:

Muistutus vanhasta Eriksbergin Mekaanisesta tehtaasta. Vain hissinosturi jäljellä.



100-vuotias Masthuskyrkan, materiaalina käytetty paljon puuta

Lumpeen kukka palmuhuoneen vieressä.

Maaherrantalo, taaempana oli kokonainen kortteli näitä vanhoja puutaloja

Sprintin maaliviitoitus, oikealla hotelli Quality 11

Minigolfia keskellä kaupunkia







Kotiin palatessa huomasin, että toukat olivat vallanneet lehtikaalet. Sain pelastettua yhden kuivurin verran. Nyt peitin kaalet uudelleen harsolla, vielä syyssadon toivossa.

Sivun näyttöjä yhteensä

Hae tästä blogista